Nykytaidetta Bukowskilla, Contemporary Helsinki 2019

Hauska peilata nykytaiteen hintoja jälkimarkkinoilla eli hintoja huutokauppamaailmassa samalla kun Kaapelitehtaalla on menossa Taidemaalariliiton teosvälitys, ja Ornamon teosmyynti.
Bukowskilla nyt tarjolla olevista taiteilijoista valtaosan töitä on aiempina vuosina ollut teosvälityksessä kaupan.
Näin se taidekenttä kokoajan muuttuu. Vasta viimevuosina Contemporaryt eli nykytaidehuutokaupat ovat tulleet kuvioihin.
Aiemmin nykytaide oli Modernin huutokauppateeman alla joka sitten tarkoittikin kuvataiteessa kaiken 50-luvusta eteenpäin. Hyvä että tilanne on muuttunut.

Poimin neljä mielenkiintoista kohdetta joiden vasarahintaa kannattaa seurata.

Jani Leinosen työt ovat jo kovaa valuuttaa, ja tulevat vielä nousemaan lisää kunhan herran taiteilut löydetään ulkomailla entistä laajemmin.
Tässäkin Leinoselle tyypillisesti kriitin saa niskaansa multikansallinen Nestle joka ei olekkaan Colt asevalmistajan kanssa assosiation vaan assasination. Siellähän ne sokerimurot, pohjavedet ja asekauppa loppupeleissä ovat saman pöydän ääressä päätettäviä asioita vaikka se perus kuluttajalle kaukaiselta ja foliohattu asialta tuntuisikin.
Jos budjetti ei taivu lähemmäs 10.000euroa niin samasta teoksesta on huudettavan myös serigrafia.

Jani Hännisen katutaide on myös nousu suhdanteessa.
Tämä mielenkiintoinen veistos on kuvataideakatemian lopputyö, ja siltäosin aika merkittävä teos Hännisen uran kannalta. Police Bastard veistoksen/sätkynuken kaikkine fuck police bommauksineen on näyttävä työ. FPS.än heitto vasemmassa kädessä on kiva yksityiskohta.

Huom! Hännisellä alkoi juuri näyttely Suvilahdessa Urbaanin taiteen merkittävimmässä galleriassa MYM.issä eli Make Your Markissa, ja se jatkuu 30.3.2019 asti. Kannattaa käydä tutustumassa.

Pasi Tammi on ollut viimevuodet hieman näkymättömämmässä roolissa, tai sitten olen vain ollut väärässä paikassa väärään aikaan kun en muista nähneeni mitään artikkeleita, näyttelymainoksia tai edes teoksia huutokaupoissa. Tammella on silti ollut hyvä boogie päällä töiden kanssa.
Monissa töissä Tammea voisi heiman verrata Sampsa Sarparantaan joka on toinen tähän poimittu teos. Heidän tyylinsä tiettyjen töiden osalta on aika samankaltainen, kuten näissäkin teoksissa.
Molemmat ovat vakiinnuttaneet paikkansa nykytaidekentässä enkä uskon että ainakaan rahojaan menettää jos jommankumman herran teoksia hankkii.


Ja teosten arvosta vielä muutama sana:

Minulta kysyttiin Taidemaalariliiton teosvälityksen lehdistöpäivänä erään keskustelun yhteydessä että: Ostatko tai suositteletko töitä ostettavaksi vain arvonkehitys perspektiivistä?"

Muistutan kaikkia lukijoita siitä, että oli työ ihan mikä tai kenen vain, niin lähtökohta jokaiselle taidehankinnalle pitää olla oma fiilis teoksesta. Jos teos ei puhuttele tai se on huono niin jätä ostamatta!
Se on aivan sama onko kyseessä Riiko Sakkinen, Pablo Picasso, EGS vai Albert Edelfelt. Oma maku on ensimmäinen ja tärkein asia, sitten vasta katsotaan nimeä ja arvonkehitystä ja muita toissijaisia seikkoja.

Taidemaalariliiton Teosvälityksen & Ornamon Teosmyynnin 2019 vuoden Top 20!

On taas vuoden kohokohdan aika mitä nykytaidekenttään tulee!
Taidemaalariliiton teosvälityksen, sekä Ornamon teosmyynnin ollessa yhteistuumin perinteisesti maaliskuun toisella ja kolmannella viikolla Kaapelitehtaalla.
Hallit täyttyvät viikon ajaksi taiteen keräilijöistä ja harrastajista. Teoksia on tarjolla yhteensä yli 2000kpl, ja monet taiteilijat voivat tuoda viikon kuluessa myytyjen taulujen tilalle lisää myytävää.
Toki jotain teoksia meni jo perjantaina eli suljettuna ripustuspäivänä jolloin säätiöt ja kokoelmat tekevät hankintojaan.
Lauantaina ovien avautuessa rupeaa suhina käymään, ja teoksia kannetaan ulos kaksin käsin.
Tapahtuma on kasvanut joka vuosi, ja kävijämäärä liikkuu siellä 20.000 hengen tietämissä.
Aamulla Ylen Aamu TV teki suoraa livelähetystä paikanpäältä. Myös kaikki suurimmat valtakunnalliset mediat näkyvät tehneen jutun näyttelystä.

Kuluttaja ei missään saa niin hyvää katsausta nykytaiteeseen, ja uusimpiin taidesuuntauksiin kuin täällä. Yhdellä kertaa saman katon alla kuvataide, keramiikka sekä lasitaide. Perimmäisessä tilassa löytyy myös Korutaideyhdistyksen vastaava myyntinäyttely.
Tänävuonna lisäpiste pitää antaa teosvälitykselle ehkä viimevuotta kattavammasta annista. Teosmäärä itsessään on samaa kokoluokkaa, mutta mielestäni esillä ollut taide oli yksilöllisempää, ja monipuolisempaa. Joukosta erottui useampi taiteilija omalla tyylillään ja kädenjäljellään.

Alla olevan lista ei ole paremmuusjärjestyksessä.

En sano että Taideblogi Helsingin vuotuinen Kaapelitehtaan TOP lista olisi absoluuttinen totuus taidemaailman nimistä, mutta vaatimattomasti ilmaistuna "kyllä aurinko paistaa allaoleville taiteilijoille päivin ja öin!"

Taidemaalariliiton sekä Ornamon teosmyyntien 2019 vuoden TOP 20 

Ville Räty, Fun Park

Jakke Haapanen, Lokakuu

Markku Laakso, Hiljainen Kuoro

Tiitus Petäjäniemi, Point on intrest

Jussi Twoseven, Brick Elegance²

 Eliisa Tuisku, 7Up

Heidi Naumanen, Sumuposa

Jenny Yppärilä, Ovi 2 (Berliini)

Janne Kärkkäinen, Villi syke

Tuija Markonsalo, Blue DNA

Tatu Vuorio, Kaunis on maa, niin varjoisat veet

Jukka Siikala, Auringon sylki

Vilmalotta Olivia Schafhauser, Moment of connection

Satu Rautiainen, Elävä huone

Maaria Jokimies, Jos ahdistaa, niin me voidaan hei laulaa sulle

Pauliina Waris, Batman

Ja Ornon puolelta:

Heini Riitahuhta

Teemu Salonen, Miami Vice

Jukka Hakanen, Yksi, Spray Cans

Paula Pääkkönen: 1. Assorted flavours: Mint   2. Assorted flavours: Rasberry   2. Assorted flavours: Pear

Pidän loppukaneettina saman vuodatuksen kun aiempina vuosina. Monista yllä kuvatuista töistä ei saa kunnon perspektiiviä ja ulottuvuutta näkyviin kameran avulla.
Livenä hämmästeltynä teos puhutteli ja ihastutti mutta kuvassa ulottuvuudet häviävät ja osittainen "blaah" tulee tilalle. Kuitenkin mikä vain listatuista töistä on varmasti oiva lisä minkä tasoiseen taidekokoelmaan tahansa. Myöskään teoksen koko ei välity kuvan perusteella.
Tämän johdosta suosittelenkin lämpimästi käymään paikanpäällä saamassa omat WOW elämykset kustakin työstä.
Mikäli kukkaro ei taivu vaikka mielen tekisi moni taiteilijoista useine teoksineen löytyy esimerkiksi taidelainaamon sivuilta jotakautta pystyy myös hankkimaan vähittäismaksulla.
Ennemmin sitä uniikkiin taideteokseen investoi 50euroa kuukaudessa kun isompaan led telkkariin!!

Ville Räty (s.1980) on ollut hyvässä nousussa viimevuosina. Hyviä solo kuin myös ryhmänäyttelyitä takana. Omintakeinen ja tunnistettava tyyli. Nyt tarjolla olleet kaksi teosta olivat tyypillistä Rätyä. Rakennuksia ja kaupunkimaisemia. Hieman apokalyptinen tunnelma on aina läsnä.

Jakke Haapasen (s.1961) klovni työ on todella monitulkintainen eikä teoksen nimi "lokakuu" ainakaan helpota taiteilijan ajatuksenjuoksun tavoittelua. Melankolinen roolinsa vanki tyhjentyneineen ilmapalloineen. Surullinen mutta puhutteleva työ.

Markku Laakson (s.1970) Hiljainen kuoro teos on hauska, siisti, ja friikki kaikkea yhtäaikaa.
Moni tietää miehen Elvis aiheisista teoksistaan. Nyt teosten aihepiirissä on ollut kaksoset ja tässä kuvatussa teoksessa tytöt kloonattuna moneen kertaan.

Tiitus Petäjäniemi (s.1983) yksi niistä taiteilijoista johon itse satsaisin mikäli myös rahallinen nousu on joskus toiveissa. Tasoonsa nähden suhteessa vähän huomiota saanut taiteilija joka erottuu hyvin massasta, ja hänen teoksissaan on omintakeisuutta. Nyt hinnat ovat vielä todella kohtuulliset, ja oston paikka olisi nyt eikä 7 vuoden päästä kun hinnoissa on nolla perässä.
 
Jussi TwoSeven (s.1983) tuntuu parantavan juoksuaan vuosi vuodelta. Merkittävimpiä töitä ja tilauksia tulee jokavuosi lisää. Uraa auttaa hienosti urbaanin katutaiteen valtava loikka muutamassa vuodessa marginaalisemmasta taiteenlajista tämän hetken "hot" jutuksi.
Molemmat tarjolla olevat teokset menivät välittömästi kaupaksi ovien auettua. TwoSeven on ollut hyvässä nosteessa jo pitkään ja lento sen kuin jatkuu. Hyvä sijoitus ehdottomasti.

Eliisa Tuiskun (s.1976) teokset ovat mielenkiintoisia. Taiteilija oli tuonut Kaapelitehtaalle esille kaksi teosta, ja molemmat vangitsivat hienosti katseen. Abstrakteja muotoja johon oli taitavasti sekoitettu hieman katutaidemaista rosoisuutta. Silmiin istuvat värisävyt, ja sommitelmat.

Heidi Naumasen (s 1984) teos piti kuvata vinosti jotta lukijalle avautuisi taiteilijan näkemys edes hieman. Kolme samalla idealla tehtyä työtä. Laatikko joka oli laitettu esille ikkunalaudalle niin että luonnonvalo sai herättää teoksen eloon takapuolelta. Hauska idea, ja päiväsaikaan näytti että takana olisi erillinen valolähde.

Jenny Yppärilän (s.1980) idea töiden tai pikemminkin kadunkulmien kolmiulotteisuudesta oli aivan veertaansa vailla. Ehdottoman omintakeinen tyyli ja toteutusidea. Kodin seinällä varma ice breaker vieraiden tullessa kylään. Pitänee pitää taiteilijaa silmällä, ja hankkia kokoelmiin kunhan sopiva hetki tulee. Sanoisin että tämänvuoden omaperäisin ja massasta erottuvin taiteilija Kaapelitehtaalla.


Janne Kärkkäinen (s.1981) edusti tälläkertaa kaapelin tarjonnasta pop taidetta parhaimmillaan. Hauskat värimaailmat, ja veikeät aiheet. Ripaus Jani Leinosta joukossa. Seuraamisen arvoinen taiteilija jonka läpimurto antaa odottaa itseään vielä hetken. Janne hang on there!

Tuija Markonsalo (s.1969) on taidealan veteraani. Näyttelyitä jäsenyyksiä, ja mainintoja pitkä litannia. Eikä ihme, tyyli on hauska ja veikeä. Ajoittain teokset menevät askarteluksi, mutta positiivisessa merkityksessä. Esimerkiksi poimitussa työssä kengännauhat on kaikki maalattu yksilöllisesti ja tehty niistä sommitelma kokonaisuutta silmälläpitäen.

Tatu Vuorio (s.1980) teos näyttää kuvassa kankaalle maalatulta öljyväriltä, mutta materiaali oli maalattu ja kaiverrettu puu.
Teos ei näytä kuvassa oikein miltään, mutta paikanpäällä se vangitsee katseen todella hienosti ottaessaan tilan haltuun. Lähemmin tarkasteltuna teos muttaa muotoaan eri kuvakulmista katsottuna.
Vuorio on saanut hyvin nimeä viimevuosina. Teokset ja niiden materiaalit ovat todella monipuolisia ja mielikuvituksellisia. Lasia, puuta, metallia, hahmoja seisomassa taulujen etualalla jne. Hyvä meninkin!

Jukka Siikala (s.1971) ei siis ole meri aiheinen valokuvataiteilija. Ei ole ei. Kyseessä tosiaankin on ällystyttävän taidokkaasti maalattu öljyvärityö joka avautuu katsojalle vasta alle puolenmetrin etäisyydeltä. Ihan heti ei tule mieleen montaa vastaavaan kykenevää taiteilijaa.
 
Vilmalotta Olivia Schafhauser (s.1972) on ollut aiemminkin poimittuna Taideblogi Helsingin teosvälityksen Top listalle eikä suotta. Nyt pitkälista näyttelyitä, ja mainintoja takaavat nimen kaiverruksen taidehistorian lehdille. Oma luottoni Schaufhauseriin on olemassa, ja uskon että työt tulevat nousemaan tulevaisuudessa nykyistä korkeammiksi.

Satu Rautiaisen (s.1982) elävä huone teoksen nimi viitannee niin ihmisiin kuin kasveihin ympärillä. Rautiainen ammentaa inspiraatiota luonnosta ja ymmärrettävästi teosten värimaailma vihertävä.
Hauska työ joka paranee kun pääsee naamatusten sen kanssa.

Maaria Jokimiehen (s.1992) lystikkäistä teoksista tulee hyvälle päälle. Nykytaide kentällä on yksi-kaksi hieman samantyylistä taiteilijaa, mutta kuitenkin jokaisella on oma vivahteensa teoksissa. Tyyli muistuttaa myös hieman Vilmalotta Olivia Schafhauserin varhaisia töitä.
Kyseessä on nuori taiteilija, ja oman näkemykseni mukaan jos omintakeisuutta ja huomion herättämistä on saatu jo tässä vaiheessa uraa aikaiseksi niin herää kysymys mitä on vasta tulossa.
Hinnoista toki riippuen tässä voisi olla ostosten paikka. Kuvan teos oli 1400euroa.

Pauliina Wariksen (s.1982) kahden lapsiaiheisen teoksen tunnelman, ilmeen ja asennon voi vangita vain äiti. Hauskat puulle maalatut "vangitut hetket" omaavat sitä jotain omaa juttuaan vaikka nopeasti vilkaistuna eivät annan mitään, mutta perheellinen henkilö saanee teoksista sen taiteilijan hakeman hetken irti.

Teemu Salonen (s.1976) herätti ihastusta Miami Vice pöydällään. Ehkä aavistuksen käytännöllisyyttä teoksen pintaan olisi voinut tuoda jolloin siinä olisi joku lehti voinutkin pysyä paikoillaan. Kuitenkin todella loistava idea miten tuoda Miamin beach olohuoneeseeni. Varma ice-breaker vieraiden saapuessa. Salosella on muutenkin paljon oivaltavia teoksia joissa on hauska idea.

Jukka Hakaselle (s.1984) on ehdottomasti ostosuositus! Teokset ovat vielä fiksun hintaisia ja aivan omaa luokkaansa! Kuvissa sitä "jujua" ei saa oikein irti mutta todella loistavilla oivalluksilla tehty.
Miehen tausta on katutaiteessa ja graffiteissa. Viimeaikoina tilaustöinä on tehty useita muraaleja. Make Your Mark Gallerian näyttely viimevuonna oli myös onnistunut.
Tässä on hyvä esimerkki millaisiin eri muotoihin katutaide voi jäsentyä tullessaan seinille laillisena. Pitäkää Hakasta silmällä.


Paula Pääkkönen (s.1990) edustaa kokoajan vähenevää lasitaiteilijoiden ryhmää. Kolmen jäätelön sarja oli hauska ja herättänee ihmetystä virtiinissä. Pääkkösen muutkin teokset ovat hauskoja ja perinteisistä lasikipoista poikkeavia taideteoksia joista oma kädenjälki on havaittavissa. Nuori ikä kertoo että Paulalla on vielä paljon annettavaa meille tulevaisuudessa.

Hagelstamin A206 Kuukausihuutokauppa

Hagelstamin maaliskuun kuukausihuutokauppa noudattelee aiemmasta tuttua linjaa.
Poikkeuksen valtavirtaan tekee muutamien taiteilijoiden runsaampi teosten määrä. Jo viimevuonna yhteen kirjoitukseen poimittuja aikalailla tuntemattoman Arna Ranckenin töitä on tullut lisää tarjoille.
Olli Jokea on puskenut markkinoille joku kauppias jo hetken aikaa. Ihan hyviä teoksia kyllä ja symppis herra. Parhaana aikakautenaan hän oli todella arvostettu taiteilija, mutta kovassa suvantovaiheessa ainakin arvonsa puolesta juuri nyt. Näitä on ysärillä haalittu moneen kokoelmaan isoillakin rahoilla mutta nyt niitä saa valita pilkkahintaan.
Tässä jotain omaan silmään osuneita kohteita:

597. Lisa Johansson-Papen nousua on ruvennut näkymään tässä kuluneina vuosina ja etenevissä määrin valaisimia on päätynyt ulkomaille keräilijöille. Ei se vaadi kun pari isompaan diileriä jotka rupeavat satsaamaan vielä edullisiin Papeihin niin sitten nousee. Vastaavan tyyliset Tynellin valaisimet olivat 10v sitten 400euroa. Nyt niissä pelkkä nollan lisääminen ei riitä. Ruvetaan vielä puhumaan kertotaulusta tämän lisäksi!

143. Kuten aiemmin olen maininnut Antti Vuoren naivistiset työt ovat omiaan lastenhuoneisiin, ja tällähetkellä teosten hinta on melkein edullisempi kuin joku turhanpuhuvan Ikean "taideteos" suoraan Pakistanista. Jos sijoituspaikka kotoa löytyy niin näillä pystyy stailaamaan todella yksilöllisiä lastenhuoneitakin eikä tarvitse stressata heittääkö joku dublon tuhansien arvoisen Edelfeltistä läpi.

165. Erik Juseliuksen aivan mahtava rantateos Hangosta. Tammisaarella ja Hangolla on oma erityispaikkansa monen pääkaupunkiseutulaisen sydämessä kesäpaikkojen muodossa. Aivan fantastisia kesäkaupunkeja. Voin valehtelematta sanoa että tämä työ on ehdottomasti paras ikinä näkemäni Juseliuksen maalaus. Hieno työ joka kelpaa niin kesämökin, kodin kuin museonkin kokoelmiin.

336.Martta Wendelinin teoksia on todella harvoin tarjolla ja nyt niitä on peräti viisitoista (poislukien kansigrafiikat). Aiheena tietysti joulu, ja kristillisyys eivät ole niin myyviä kuin voisivat olla, mutta ehdottomasti seuraamisen arvoinen kohde. Yksittäiset työt ovat usein monia satoja. Tässä lähtöhinnan toteutuessa hinnaksi jäisi vain parisataa per työ eli olisi ihan tilin paikka kun kokoelman pilkkoisi ja myisi yksitellen ajan kanssa eteenpäin.

Helanderin muutokset sekä Lauantai huutokauppa helmikuussa 2019

Helander tiedotti aiemmalla viikolla tehneensä muutoksia huutokauppaportaaliinsa sekä huutokauppojen logiikkaan.
Nykyisin huutokauppoja on kolmenlaisia.
Lauantai huutokaupat jollaisesta tämänkin kirjoituksen kohteet ovat poimittu pidetään kerran kuukaudessa. Sama ideologia kuin muillakin huutokaupoilla, ja mikä Helanderilla oli aiemmin.
Lauantai huutokauppaan on tarkoitus poimia ne parhaat kohteet.

Sitten löytyy viikkohuutokauppaa ja kuukausihuutokauppaan.
Tavallaan näiden ero on kerrottu kyllä, mutta silti hieman hämärän peittoon jää ainakin allekirjoittaneelle miksi on kuukausi ja lauantai huutokaupat erikseen.
Kalusteita ei haluta tuoda lauantai huutokauppaan vaan pyhittää se ilmeisesti lasille koruille ja desigille, mutta kokonaisuutta katsoessa kolme eri profiilin huutokauppaa sekoittaa pakkaa.
Eikö kuukausihuutokaupasta voisi arvokkaampia ja design kalusteita sekä muita kohteita siirtää lauantai huutokauppaan, ja vähemmän arvokas bulkkitavara sitten viikkohuutokauppaan joka kulki aiemmin iltahuutokauppa nimellä. Meklaamisen nopeutta parantessa pituus voidaan pitää aisoissa.

Myös kaivattu online tarjoaminen olisi voinut tulla jo nyt kuvioihin.
Online tarjoamisen puuttuminen yhdistettynä vain parin päivän näyttöaikaan arki-iltaisin (kuukausi ja viikkohuutokaupoissa) karsii varmasti paljon huutajia.
Sentään lauantai huutokaupan luettelo julkaistiin alkuviikosta eli 5pv ennen huutista.

Samalla luettelopohja on muuttunut ruotsissa todella laajasti käytettävään Auction2000-Online pohjaan. Henkilökohtainen mielipide kyseisestä pohjasta on "cheap looking" mutta käytettävyys on tietysti ihan hyvä. Suomessa kyseistä Auction2000 luettelopohjaa käyttää muistaakseni yksi tai kaksi pienempää huutokauppaa maakunnissa, mutta uskoisin tämän ohjelman helpottaneen Helanderin arkea kun tähän kerran siirryttiin, TAI sitten siirtymisen motiivina on alkava ulkomaan valloitus.
Tuo Auction2000 pohja on nimittäin helppo liittää ulkomaisiin, lähinnä ruotsalais vetoisiin huutokauppa koalitioihin jossa yhdestä hakupalkista löytyy 20-30 huutokaupan aktiiviset kohteet. Näin Helanderin asiakaspotentiaali nousisi ihan uudelle tasolle.

No aika näyttää miten huutokauppojen järjestelymuutokset otetaan vastaan ja tuleeko Online tarjoaminen mahdolliseksi jossain välissä.

Ja on tässä muutama kohdekin poimittavaksi tulevasta lauantain huutokaupasta:

49. Heuerin (nykyisin Tag Heuer) vintage chronot ovat kovassa huudossa ja oikein kysyttyjä kellomarkkinoilla. Kyseinen yksilö kaipaisi kunnon kiillotuksen ja läpikäynnin mutta keräiltävä arvokello ehdottomasti kyseessä. Tag Heuer tekee myös "vintage" mallia tästä mutta keräilijöiden keskuudessa merkintä TAG on liikaa ja arvonnousun takaa pelkkä Heuer. Tämä malli on jostain 70 luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Näyttäisi myös että ranneke on alkuperäinen joka nostaisi arvoa, ja kysyntää huimasti. 2000euron lähtöhinta on fiksu ja kohdillaan.

62. Paavo Tynellin 9602 valaisimen varjostin puuttuu mutta runko ja punos itsessään ovat hyväkuntoiset. Kärjen teettäminen jälkikäteen ei ole maailmaa kaatava asia jos vain työstöjälki vastaa originaalia. Kyseisten valaisimien pyynnit ovat parhaimmillaan jo toisellakymmenellä tuhannella joten varjostimettomankin yksilön lähtöhinnan ollessa 3000euroa on nousun paikka olemassa vaikka varjostimen joutuisikin teetättämään.

470. Carolus Enckelin grafiikkakin on nykyisin poimimisen arvoista. Enckelin työt ovat olleet hyvässä nosteessa, niin uniikkien kuin grafiikankin osalta. Uskon että nousu jatkunee vielä jonkunaikaa. Ei Enckelistä varmaan uutta kiintotähteä saada modernin taiteen saralle, mutta nimi on hyvä ja arvo vähintäänkin pysyy paikoillaan.

Pure Modern @ Hagelstam T119

Hagelstamin vuoden 2018 päättävä moderni huutokauppa T119 on tasokas kuten odottaa saattaa.
Mitään ihan historiallista ei toki joukossa ole mutta tasaisesti hyvälaatuista kuvataidetta ja taidelasia kyllä löytyy joka makuun.
Poimittavia 50.000euron arvoisia teoksia olisi toki kiva jakaa kanssanne mutta ehkä keskityn enemmän niihin "löytöihin" joita kannattaa seurata ja joissa voi olla sitä paljon hekumoitua "näkymää".
Valaisimissa kannattaa kiinnittää huomiota niihin jotka ovat "entisöity" ja nähdä ne ennen ostopäätöstä. Jälkikäteen puleerattu on kuitenkin aina jälkikäteen puleerattu.

622. Tove Janssonin interiööri kuvaelma on livenä vielä valokuvia parempi. Hieman jopa Sigrid Schauman maisesti käsitellyt värit antavat kivan impressionistisen fiiliksen. Osa Janssonin ei muumi aiheisista töistä on vähän niin ja näin, mutta tämän kelpuuttaisin omaankin kokoelmaan oikein mielelläni.

703. Rut Brykin poikkeuksellisen kiva puupiirros/sekatekniikka työ. Jos en väärin muista kyseistä teosta yritettiin vuoden ajan myydä tori.fi nettipalvelussa vajaan tuhannen euron hinaan.
Provinienssiksi taidettiin mainita taitellut sukulainen joka oli saanut teoksen suoraan Brykiltä itseltään. Voi tosin olla että kyseessä on ihan vastaava teos kuin torilla kaupan ollut mutta aika epätodennököistä. Kuvissa tämä ei puhuttele mutta yhdistettynä tuohon luonnonpuukehykseen teos vangitsee katsojansa loistavasti.

710. Kuten tiedetään Mether-Borgström on ollut modernin aikakauden kuumin nimi jo usean vuoden ajan mutta nimenomaan modernissa taiteessa. Muut interiöörit tai asetelmat mitä aika-ajoin taiteilijalta näkee eivät ole kummoisessakaan arvostuksessa koska hän on nimenomaan löytänyt sen juttunsa vasta modernista taiteesta.
Omakuvat ovatkin aina poikkeuksia kunkin taiteilijan tuotantoon katsottaessa. En osaa sanoa paljonko taiteilijan omakuvia on tiedossa, mutta en muista nähneeni ainuttakaan joten oletan ettei niitä nyt ihan älyttömästi ole.
Omakuville on aina oma paikkansa taidenäyttelyissä. Uskoisin että kiinnostuneimmat ostajat ovat nimenomaan museot koska millainen olisi koko uran kattava näyttely kenestä vain taiteilijasta ilman yhtä tai kahta omakuvaa. Tämä voi olla hyväkin löytö hieman pidemmällä aikajänteellä.

236. Michael Schilkinin leijonanpentu teos on todella kiva ja suloinen. Ulkonäöllä ja puhuttelevuudellahan näitä figuureitakin aina ostetaan. Välillä Schilkinin osa eläinaiheista on aika kamalia eikä kukaan halua mustaa rumaa kamelia olohuoneeseen ellei hän nyt ole täysin kuvanveistäjän pauloissa. Mutta tällainen puhutteleva leijonanpentu pitää kyllä arvonsa niin kauan kun Schilkinkin pitää pintansa näillä markinoilla enkä näe, että hän mihinkään tästä keraamisten figuurien piikkipaikalta olisi kovin pian hävimässä.

Halgestamin Joulukuun kuukausihuutokauppa

Hagelstamin kuukausihuutis jäänee hieman kaksipäivää myöhemmin pidettävän Modenin varjoon, mutta kyllä täälläkin pari edullisempaa seuraamisen arvoista kohdetta löytyy.
Pidemmittä pulinoita pidä silmällä näitä kohteita ensiviikolla:

65. Antti Vuoren naivistiset työt ovat todella halpoja tällä hetkellä. Ovat olleet jo vuosia.
Töissä on ihan oma fiiliksensä ja ne sopivat hyvin hieman värikkäämppin ja elävämpiin tiloihin mukaanlukien myös lastenhuoneet. Hinnat liikkuvat vain jossain sadoissa nyt joten Vuorelle on vahva ostosuositus. Teoksissa on monia ulottuvuuksia ja mitä enemmän niitä ihmettelee sitä enemmän ne aukeavat. Yleensä myös kehystykset ovat hauskoja sekä kekseliäitä ja näin eroavat perus rimakehyksistä edukseen.

106. Nyt pitää kehua että on yksi parhaista Tuulikki Pietilän grafiikoista pitkään aikaan. Varmasti Top 3 grafiikka rouvalta mihin olen ikinä törmännyt. Värikäs mutta rauhallinen. Sopii loistvasti myös nykyaikaiseen minimalistiseen sisustukseen.

2820. Laila Zinkin Kupittaan Savella tekemä koristereliefi. Zinkin vastaavista töistä on messuilla huudeltu 350-500euronkin hintoja, ja tämä teos oli hyvässä kunnossa eikä krakeloitumista näkynyt. Tilaisuus saada sopivasti. Uskon että Zinkin arvostus vielä korostuu myöhemmin muutaman muun hieman Brykin ja Kaipiaisen varjoon jääneen taiteilijan ohella.

Helander A72, Oodi Perttu Häkkiselle

Helanderin A72 huutokauppa tarjoaa perinteisen taiteen, keramiikan sekä designin lisäksi kunnianosoituksen hiljattain onnettomuudessa menehtyneelle muusikko, toimittaja Perttu Häkkiselle joka teki paljon ja monialaisesti töitä kulttuurin parissa. Radio-ohjelmia, näyttelyarvosteluja, kolumneja jne.
Huutokauppaan on tullut myyntiin 26 nykytaiteilijoilta lahjoituksena saatua teosta. Taiteilijat itse olivat kaikki Häkkisen ystäviä.

Alunperin muistonäyttely järjestettiin Make Your Mark Galleriassa 22-23.9.2018 Suvilahdessa joka tunnetaan paljon urbaaneihin taiteilijoihin keskittyvänä galleriana.
Ajatuksen masinoivat Häkkisen ystävät toimittaja, ja työpari Panu Hietaneva sekä kuvanveistäjä Harri Kivi. Make Your Markin pitäjä sekä Häkkisen ystävä Herra Kiukas antoi mielellään gallerian hyvään tarkoitukseen.
Teokset jotka eivät kahden päivän aikana löytäneet kotia Suvilahdessa päätyivät Harri Kiven masinoimana Helanderin huutokauppaan.
Myös huutokaupan kuten taiteilijoiden ja galleriankin osalta teosten tuotto menee lyhentämättömänä Häkkisen perheelle.
Häkkinen oli menehtyessään 37-vuotias ja häntä jäivät kaipaamaan vaimo sekä kaksi lasta.
Eli nyt huutamaan kun menevät hyvään tarkoitukseen.

Ettei blogi jeesustelu menisi vain "Tehkää niin kuin minä sanon älkääkä niin kuin minä teen" linjalle, niin allekirjoittanut huutaa useampaakin muistonäyttelyn teosta kun Suvilahti jäi väliin muiden kiireiden takia.

4. Vanhat 1900 luvun alun valokuvat Helsingistä ovat loistavia ja pysäyttäviä ajankuvia. Helsinki kun rakentui kovasti juuri noihin aikoihin niin valokuvan luulisi sopivan yhteen jos toiseenkin talouteen. Uskon että vanhoille hieman isommille alkuperäisille valokuville löytyy kysyntää myös tulevaisuudessa.

14. Erno Enkenberg on Espoolainen nykytaiteilija joka on jo vakiinnuttanut paikkansa, mutta ei sitä kuuminta läpimurtoa ole kuitenkaan tehnyt. Näyttelyitä on ollut Galleria Heinossa, Hyvinkään taidemuseossa jne. Kunnianosoituksiakin on jo kertynyt ihan kiitettävästi.
Mahdollisesti tulevaisuuden nimi mutta mutta.. Kiva olisi jos hinta jäisi vielä arvioidusta mukavasti alle.

24. Helinä Hukkataival on kunnostautunut enemmänkin performanssitaiteilijana sekä työskentelee taideopettajana. Teoksen 370euron hinta on ihan validi arvo koska Hukkataival ei ole tunnettu niinkään kuvataiteestaan joten sijoituksellisesta näkökulmasta mitään arvonheilahduksia on tuskin tulossa. Teos itsessään on vain pysäyttävän nerokas ja hauska. Jotenkin ensimmäisenä tulee mieleen Elina Brotheruksen työt.

154. Harri Larjoston värivedos on Larjostolle tyypillinen 2000-luvun alun spooky työ. Taiteilijana Larjosto on todella monipuolinen ja taiteenalana onkin kaikkea installaatioista valokuviin ja tilateoksista videoihin. Värivedos perinteisenä taulu on helppo sijoitettava seinälle kun seinälle.

159. Zello on vanhankaartin graffiti taiteilija joka on kouhkannut kovasti valtavirtaistumista vastaan. Mies ei todennäköisesti haluaisi nähdä nimeään mainittavan täällä, ja ehkä sen poiminkin tänne juuri siitä syystä.
Zello ja Petos (rap artisti) poraavat "manifestissaan" miksi kaikki kaupunkien viroissa olevat kukkahattutädit fiilistelevät graffitia 2018. "Graffiti kuuluu kaduille". Fuck it sanon minä.
Se kuuluu kaduille mutta myös gallerioihin. Samaan valtavirta debaattiin ollaan ajauduttu jo rap musiikin saralla 20 vuotta sitten.
"Noi myy Anttilassa levyjä ja tekee rahaa kun rap kuuluu kaduille ja klubeille".
Jos intohimo ajaa taiteilijaa tai artistia tekemään taidetta joka sitten on salonkikelpoisempaa niin keitä ne "todelliset" katujen kollit ovat siitä valittamaan?
Samoista lähtökohdista ne nyt Anttilassa tai Taidehallissa esillä olevat taiteilijatkin ovat lähteneet.
Miksei tässä maailmassa esimerkiksi Rähinä Records voinut aikoinaan julkaista enemmän, ja myyvempiä levyjä jotka sitten myytiin Anttilaan sen sijaan että olisivat chipanneet ghettokultaa Funkiestissa?
Levyt eivät huokuneet inhoa yhteyskuntaa vastaan vaan kertoivat positiivisesta menosta. Rima korkealla ja kova nälkä. Siinä on hyvä työkalut jokaiselle elämän saralle.
Usein tuntuu että se kuka haluaa viettää elämänsä renttuillen, ja kasvamatta aikuiseksi on pahin kritisoimaan sitä joka osaa, haluaa ja pystyy tekemään siitä omasta katu jutustaan elinkeinon. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä urbaania taidetta tai rap musiikkia. On eri sävyjä ja vivahteita. Niin graffitissa kuin musiikissakin.
Onko se kaupungin kuuluisa Stop Töhryille kampanjan häviäminen, ja virallisten instanssien nopea takin kääntäminen graffiti myönteiseksi syönyt sitten tosi laita eläjien uskottavuuden kun omasta piissien väsäämisestä onkin tullut mainstremeä. Sehän se kai pahinta on. Teidät hyväksytään nyt. Ungergound is gone, yet still its here!

303. Lisa Johansson-Papen harvinaisempi Ornon valaisin. Markkinat haluavat juuri tätä messinkin lasi aikakauden Papea. Jos hinta jää alhaiseksi voi hankinnan tehdä mutta 1000€ on jo täysi raha.