keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Hagelstamin T121 tarjoaa paljon mielenkiintoista ihmeteltävää

Hagelstamin toukokuun kuukausihuutokaupassa on tarjolla niin modernia taidetta kuin hyvää lasitaidettakin. Valaisimia sekä kelloja.
Mielenkiintoinen osa-alue on kuukausi sitten pidetyn Modernin huutokaupan osa myymättä jääneistä töistä. Pidettäköön sitä nyt sitten vaikka "alennusmyyntinä". Taidetta ja huonekaluja.
Perinteisesti tarjolla on paljon bulkki taidetta, mutta myös muutamia merkittävämpiä isompia töitä, sekä jotain hyviä Toikan lasiesineitä loppupäässä.
Olkaa hyvät:


385. Kimmo Tolinin kookas mutta hauska, ja värikylläinen Empire State Buildin maalaus. Teoksen hinta olisi taiteilijalla itsellään varmasti jotain 3000-3500euron luokkaa joten lähtöhinta on todella sopiva. Toki teoksen koko rajoittaa hieman ostajakandidaatteja.

329. Pauli Vuorisalon näyttävä, ja ainakin omasta mielestä hieno öljyvärityö! Koko 115cmx115cm on aika passeli modernille öljyvärille. Vuorisalolta ehkä odotettiin aikoinaan enemmän, ja hinnat sitten ajan saatossa laskivat kuten monen muunkin 80 ja 90-luvun taiteilijan kohdalla kävi, mutta Vuorisalon oma nykyvirtauksiinkin sopiva tyyli voi vielä joskus nostaa hänet "unohdettujen" taiteilijoiden joukosta hyväksi nimeksi. Ainakin edullisesti laatutaidetta seinälle jos ei enää todella kuumaksi nimeksi nousekaan.

680. Verner Pantonin System 123 tuoli maksaa uutena 2560euroa joten nyt tarjottu 500euron lähtöhinta on jotakuinkin fiksu. Tuoli on ollut jo kahdessa huutokaupassa aiemmin 1500e ja 1000e lähtöhinnoilla mutta vielä ei ole ostajaa löytynyt. Eiköhän se viimeistään nyt löydy. Vaikka sitten allekirjoittaneesta.


248. Tanskalaisen Frederik Wilhem Svendsenin interiööri öljyvärityö on taiteilijan yleisin toisinto uransa varrelta. Nopea katsaus huutokauppojen historiaan paljasti vajaa kymmenen samanlaista taulua samasta huoneesta maalattuna. Aina hieman eri värisävyillä, ja pienillä sommittelu muutoksilla. Viimevuotinen Ranskan hintanoteeraus on ollut 600€ ja Italiasta 800€. 10v taaksepäin mentäessä teokset ovat olleet jopa 1500€ luokassa.
Kun tässä blogissa on "sijoituskohteita" tarkoitus etsiä niin mikä sen parempi sijoitus kuin tämä. Osta parilla sadalla (ehkä alle?), lähetä keskieurooppalaiseen tai Tanskalaiseen huutokauppaan huudettavaksi 500-800eurolla. Maksa kulut molemmista päistä ja ota parisataa välistä. Peanuts!

1506. Kohteessa on kaksi valaisinta joista toista en tunnista enkä jaksa etsiä katalogeista, mutta kuvan Itsun EV57 valaisimien hinnat ovat olleet useampia satasia ja viimeisin noteeraus on parista valaisimia Annmariksen huutokaupassa hintaan 900€ +kulut. Eli hyvä hankinta jos hinta on fiksu!

501. Rut Bryk on ensisijaisesti tunnettu fantastisista keramiikkateoksistaan, mutta uransa alkuaikoina hän teki myös puupiirroksia. Näitä ei kovin usein liiku markkinoilla. Vasta viimevuosina on ajoittain näkynyt huudettavana. Näissä on se oma fiiliksensä vaikka hinnat eivät toki ikinä keramiikan tasolle tule yltämään.

Helander H9 Lauantain huutokauppa

Helanderin H9 lauantain huutokaupasta löytyy poimittavaa ja blogattavaa.
Tämänkuisesta huutokaupasta framille ei nouse niinkään taide vaan design, korut ja militaria.

Militariapuolelta mielestäni todella mielenkiintoinen esine on Viipurin sukellusveneaseman asevelimerkki. Kaikki suomalainen sukellusvene tavara on mielenkiintoista koska tämä puolustushaaramme osa-alue on ollut niin pienikokoinen ja lyhytaikainen ja silti aiheena jotenkin suomalaiselle eksoottinen ja erikoinen. En ole tällaista merkkiä aiemmin nähnyt eikä niitä varmaan paljon ole liikenteessäkään. En sitä kuitenkaan tähän poimi koska en näe sitä kummoisenakaan sijoituksena., Hinta on siinä missä se nyt on eikä varmasti montaa kymppiä/satasta elä tulevien 20-vuoden aikana suuntaan tai toiseen.
Myös korupuolella kannattaa kauniimpien osapuolien olla hereillä. Vaikka kyse on vanhoista, ja ehkä nykyiseen muoti ja design ihanteeseen ei niin istuvista koruista niin silti tiettyjen korujen kohdalla voi löytää todellisia helmiä yhdistelemällä niitä nykymuotiin. Varsinkin jalokiviä ei käytetä nykykoruissa juuri ollenkaan ja siinä se "erilaisuus" juuri piileekin.

Kelloissa on myös muutamia hyviä yksilöitä joskin alla poimittu IWC on hinnoiteltu valmiiksi edulliseksi. Myös kultainen Omega Seamaster DeVille on fiksun hintainen kun kello muuten huollon ja kiillotuksen jälkeen näyttäisi olevan hyvä ja kolhuton yksilö. Varmasti kelloliikkeen hinta puunauksen jälkeen olisi tässäkin lähempänä 2000euroa.
Muut Eternat, Omegat, Zenithit ja Longinesit ovat lähtöhinnaltaan aika markkinatasoa eli ihan linjassaan.




656. Itsun valaisimet ovat viimeisten vuosien aikana ruvenneet näkymään kansainvälisissäkin huutokaupoissa. Hinnat ovat olleet aluksi maltillisia, mutta ovat vuosi vuodelta nousseet, ja nyt ihan viimeisimmät hintanoteeraukset ovat olleet yllättävänkin kovia. Toki kyse on ollut hyvistä malleista, ja valioyksilöistä mutta en usko että EV70 malli on Itsun malliston häntäpäässä kun mallien arvostuksia ruvetaan listaamaan. Hyvä nousija ja nousu voi olla todella nopeaakin!


673. IWC eli International Watch Companyn kello on Portofino mallistoa. Se näyttäisi olevan hyvässä kunnossa, kultaa, chrono sekä valkoisella taululla ja alkuperäisellä boksilla. Tähän asti kaikki tiptop, ja kuten pitää mutta ainoa tosi harrastajaa hieman hankaava asia on kvartsi koneisto. Automaatti olisi enemmän tosiharrastajan juttu, mutta toisaalta kyse on pukukellosta joka ei tulisi varmasti arkikäyttöön niin kvartsikoneiston voi jossain määrin antaa anteeksi. Maailmanmarkkinahinta liikkuneen kellolla siellä 3000-4000euron tietämissä joten Helanderin kirjaama 1000euroa on hyvä hinta arvokellosta.



3. Toini Muonan ja Hilkka-Liisa Aholan kahden keramiikkakohteen kohteen poimin ihan vain tuon Aholan esineen vuoksi. Jos on hieman kapeammalla kukkarolla liikenteessä, mutta mielii silti jotain uniikkia ja sellaista millä voisi nousunäkymiä olla niin Hilkka-Liisa Aholan reliefit ovat sitä kastia joita ei ole vielä löydetty keräilijöiden keskuudessa, mutta joilla on kaikki tarvittavat edellytykset huimillekin nousuille. Usein ihan Kaipiaisen tai Brykin koristereliefien tasoista jälkeä, ja tyyliä olevat teokset ovat vielä vain murto-osan hintaisia siitä mitä kollegoiden teokset ovat.

649. Kimmo Pyykön versio Yrjö Kukkapuron prototyyppi tuolista. Tuolilla on oma tarinansa siitä miten jätemetallista taidetta tehnyt Pyykkö löysi Kukkapuron mallin roskalavalta, ja teki omilla variaatioilla siitä omaa taidettaan. Tuolin nimi on VEISTOS, ja uudesta pyydetään liikkeessä tällähetkellä niinkin vaatimatonta hintaa kuin 4990€. Tuolit valmistetaan yksittäiskappaleita tilaustöinä. Tuolimalli on ollut osana Design Forum Finlandin Modern Historic 1900 näyttelyä.

perjantai 3. toukokuuta 2019

Bukowskis Spring Sale F196

Bukowskin tarjonta kevään aloitushuutokauppaan on hämmentävän laadukas.
Totutusta poikkeavasti kaikki aihepiirit ovat iloisesti sekaisin eikä kyseessä ole teemahuutokauppa joita nykyään poikkeuksetta nähdään.
Nykytaide, moderni ja, kulta-aika. Kotimainen ja ulkomainen taide. Kotimaiset design valaisimet, ja huonekalut sekä vanha venäläinen hopea.
No ei kai sillä välitä kunhan tavara on laadukasta, ja onhan se!
Yli 10.000euron lähtöhinnalla olevia teoksia on peräti 37kpl !!!
Tarjonta on myös taiteilijoiden puolelta mykistävää. Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela, Reidar Särestöniemi, Oiva Toikka, Ellen Thesleff, Birger Kaipiainen jne..

Suosittelen huutokauppanäyttöä kaikille!
Siihen tulee suhtautua kuin museokäyntiin joka on tarjolla vain muutaman päivän ajan, kunnes taas kaikki kauneus taas katoaa yksityiskokoelmien uumeniin mistä se on tullutkin.
Hanna Frosterus-Segerstrålen Pieni potilas teos on hänen urallaan ihan huomionarvoinen ja ehdottomasti niitä kärkipään töitä joita harvemmin enää liikkuu.

Kaksi hienoa Unto Pusan kookasta kubistista ja väririkasta teosta ovat näyttäviä ilmestyksiä.

Toisaalta taas Aarno Karimon Mannerheim aiheinen maalaus on naurettavan amatöörimäinen, jopa koominen. Teoksen tausta, ja Mannerheim seisomassa arvokkaasti käsi takin sisässä ovat kuin kaksi eri teosta liimattu vain toisiinsa. Harvemmin Karimolta olen nähnyt näin huonolla sommittelulla olevaa työtä. Voikin hyvin olla että työ on ollut tilaustyö tilaajan toiveiden mukaisesti eikä taiteilija ole saanut vapautta tehdä kuten haluaa.

Sijoitusmielessä tekisi mieli poimia useampiakin kalliita teoksia mutta palvelisiko se keskimääräisen lukijani tarpeita? Harvalla kuitenkaan on varaa ostaa 30.000euron Oiva Toikan lasipöytää tai Birger Kaipiaisen Kukkivat Orvokit reliefiä vaikka sellainen hyvä sijoitus tällähetkellä varmasti olisikin.
Parempi siis pysyä kolmi ja nelinumeroisen lähtöhinnan omaavissa kohteissa.


Heini Riitahuhdalla on todella hyvä boogie päällä. Teoksissa on jonoa, ja tilaajissa on useita julkisia tahoja joka tarkoittaa isompien, ja merkittävien teosten päätymistä myös tasokkaisiin kokoelmiin sekä julkisiksi tilataideteoksiksi. Uskon vastaavan maljakon maksavan Arabialla Riitahuhdan työhuoneella jotain 1400-1700euron luokkaa. Siihen nähden jo lähtöhinta on ihan linjassaan, ja Riitahuhta aika varma nouseva nimi.

Oiva Toikan Kukka niminen lasiveistos on suhteellisen harvinainen joskaan ei uniikki. Mikäli veistos miellyttää silmää voidaan tämä mielestäni laskea jo siihen "keskiluokan" Toikkaan joka ei ole vielä älyttömän kallista, mutta jonka hinta voi moninkertaistua vuosien aikana mikäli Toikan arvonkehitys menee sinne minne toivotaan. Mikään kymmenien tuhansien arvoinen uniikki työ tämä ei  ole, mutta ei myöskään kolmensadan arvoinen lasipullo.

Rafael Wardin teoksissa on ollut nousuja viimeaikoina. Suurin kysyntä näkyy olevan helpommin tulkittavissa teoksissa. Töissä missä on erotettavissa hahmoja, pöytiä, puita jne. Edelleenkään sotkuiset abstraktit Wardit eivät ole niitä kysytyimpiä. Mikäli hankintahinta jää fiksuksi voisi tässä olla oston paikka.

En ole poiminut enää hirveästi kulta-ajan teoksia blogiin johtuen siitä, että laadukkaat ja kalliit teokset 1900-luvun alusta ovat yleensä liian kalliita blogattavaksi, mutta sitten niillä 500-4000euron teoksilla en näe juurikaan nousunäkymiä. Ainoita nuosijoita viimevuosina "edullisemmasta" viimevuosisadan vaihteen taiteesta ovatkin olleet etsaukset näiltä kärkinimiltä. Itse yhden vastaavanoloisen Simbergin etsauksen omistavana koen sitä katsoessa sen antavan minulle ihan omanlaisensa fiiliksen. Jotenkin nostalgisen, rauhallisen, kaihoisan.. hmm vaikea pukea sanoiksi. Tämäkin "No.5" eli tuttavallisemmin kilpa-ajo jäällä työ on todella kiva ja sen fiiliksen voi oikein käsin koskea. Varsinkin Simbergin kuolema sekä talvitie etsaukset ovat olleet hyvissä hintanoteerauksissa viimeaikoina, ja tämä on vielä väritetty ja aavistuksen harvinaisempi työ.