maanantai 24. syyskuuta 2018

Helanderin syyskuu on täynnä keramiikkaa, lasia ja designiä

Helanderin vuoro julkistaa syyskuun huutokaupan anti.
Oikein positiivisena huomiona voidaan todeta, että harvinaisempaa Oiva Toikkaa on tarjolla useiden esineiden verran. Varsinkin kun Toikka on viimeinen elossa olevista vanhoista nimistä niin uskoisin uniikkien töiden arvonnousun olevan aika taattu.
Hieman arvokkaampia taidelaseja löytyy myös muiltakin suunnittelijoilta. Esimerkiksi Nanny Still ja Aimo Okkolin ovat hyvin edustettuina. Voimme siis olettaa että joko joku realisoi taidelasikokoelmansa, tai myyntiin on tullut keräilijän kuolinpesä täynnä tasokasta lasia.

Tarjottava puukkokokoelmahan on todella merkittävä vaikka en puukkoihin ole perehtynyt, mutta jo yleistietouteni antaa kuvan että joukossa on useampia suhteellisen arvokkaitakin puukkoja mikäli vain keräilijät tämän huutokaupan löytävät. Mikäli huutokauppa jää vain parin harrastajan karkeloksi voi joku tehdä huimia löytöjä täältä.

Tällä kertaa kuitenkaan taide ei kirvoita korkealentoisiin blogipostauksiin vaan poikkeuksellisesti keramiikka, design sekä lasi.


10. Rut Brykin todella hieno keramiikkakulho Brykille tyypillisillä väreillä.
Useimmat Brykin teokset ovat tunnetusti reliefejä, tai muita veistoksia eikä hän suunnitellut niinkään "käyttöön" sopivia esineitä. Joskaan ehkä ei tätäkään maljaa arkikäyttöön kannata ottaa.
Hinta jäänee ihan maltilliseksi, mutta kädenjälki ja värimaailma on kuitenkin ehtaa Brykiä.

18. Vico Magistrettin legendaarinen Oluce Atollo 223 pöytävalaisin. Viimeistelystä päätellen vanhempaa tuotantoa., Uuden hinta näkyy suomessa olevan 1100euron tietämissä ja keskieuroopan kilpailluilla markkinoilla on lähempänä 800 euroa. Varsinkin kun tämä on vanhempi tuote niin näkisinkin että 400euron hinta-arvio on oikein kohdillaan. Kulujen kanssa noin 500euroa.

108. Nanny Stillin "jääkruunu" teoksen prototyyppi mallinnos. Helanderin kattava tuoteselostus antanee enemmän tietoa kohteesta, ja sen historiasta. Varmasti oiva hankinta varsinkin jo hinta jäisi vielä "sopivaksi" lähtöhintaan nähden.

759. Raija Rauanheimo-Kojonen on todella vähälle huomiolle jäänyt keramiikkataiteilija joka oli Falco keramiikkapajan perustajia. Hänen teoksensa muistuttavat kovasti Laila Zinkin ja Hilkka-Liisa Aholan töitä.

Viime vuonna Antiikki & Design lehden mainio blogisti Katja Weiland-Särmälä teki tutkimustyötä Rauanheimo-Kojosesta, ja hänen elämänvaiheistaan josta syntyi mainio artikkeli. Jos keramiikka kiinnostaa suosittelen lukemaan:

http://antiikkidesign.fi/blogit/naiskuvia


766. Olle Anderssonin Borénsille vuonna 1982 suunnittelema "Hello there" lattiavalaisin on todella hieno, ja tyylipuhdas 80-luvun aikakauden tuote. Sopii kuin nyrkki silmään Yrjö Kukkapuron Avartelle suunnittelemien huonekalujen kanssa. Ehkä 400euron hinta-arvio on kuitenkin hieman ylioptimistinen. Pohjoismaissa päättyneet valaisimet ovat olleet muutamassa sadassa eurossa, mutta oma uskoni on kova 80-luvun jälleentulemiseen ainakin tietyin rajoituksin.
Ehkei koteja nyt rakenneta yhtä kammottaviksi enää toista kertaa, mutta tietyn verran 80-luvun huonekaluja nykytyylin mukaisissa valkoisissa steriileissä olohuoneissa ovat omiaan nostattamaan sisustuksen yksilöllisyyttä ja aiheuttamaan puheenaiheita. Muotokieli on 80-luvulla ollut yhtä konkreettista mitä nykypäivänä koteihin halutaan.

970. Girrard-Perregauxin "korukello" voi lähteä edullisestikin. Naistenkellot ovat tällähetkellä aika alavireisiä mitä hintaan tulee.
Voit saada vain "muutamilla satasilla" tällaisia oikean manufacturen kelloja jotka ovat uutena maksaneet maltaita. Toki kellon käynti on parempi varmistaa paikanpäällä ennen huutoa (tai soittaa Helanderille ja pyytää heitä tekemään se).
Huolto tietysti pitää varautua tekemään sekä siihen varata 400-800euroa sillä varauksella että huollon lisäksi jokin osa tai lasi pitää uusia.
Tärkeintä on huutokaupoissa lähinnä katsoa käykö kello. Aikaa sen ei tarvitse pitää koska moni huutokauppaan ajautuvan kellon koneisto on huoltoa vaille, ja kuiva eikä näytössä nopealla tutkimisella ole mahdollisuuttakaan mitata ajanpitämistä ilman asianmukaista laitteistoa.
Olen muutaman kerran käynyt mielenkiintoisia kelloja tutkimassa tarkemmin, ja olen huomannut sen todella tarpeelliseksi ajannäyttäjiä ostettaessa.
Kerran erään huutokaupan näytössä selvisi että nuppi oli irronnut koneistosta ja pyöri tyhjää. Kerran taas nupin jumittamisen kautta selvisi että koneisto on todennäköisesti ruosteessa, tai ainakin täysin jumissa. Kummassakaan tapauksessa ei ollut mitään erillistä mainintaa kellon kunnosta. Myös kronokrafi (puhekielessä chrono) kellossa lisätoimintojen toimivuus kannattaa tarkistaa.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Hagelstam Modern auction T116

Tämänkertainen Modern T116 tarjoaa harvinaislaatusesti useampia Ernst Mether-Borgströmin töitä. Lähes kaikki kuvataide taitaa olla myös kotimaista ja ihan kärkinimiltä.
Kattaus onkin todella herkullinen ja blogattavaa riittää.

Ainoa häiritsevä asia on useampien töiden kehysten uusiminen. Usein tämä viittaa siihen että teos on jossain välissä käynyt taidekauppiaan omistuksessa jolloin moni on uusinut modernin aikakauden töihin "näyttävämpiä" kehyksiä myytävyyden parantamiseksi.
Se ehkä uppoaakin kuluttajaan jossain perähikiällä, mutta omassa kokoelmassa ensimmäinen asia olisi uudempien virheettömien kiiltävien kehysten irroittaminen ja alkuperäisiä vastaavien etsiminen tilalle. 50-vuotta vanhassa teoksessa kuuluu olla alkuperäiset kehykset vaikka ne olisivatkin hieman kipeää saaneet. Se vain osoittaa että sillä on se 50 vuotta ikää ja kaikki on alkuperäistä.
Asiaan vihkiytymättömän kuluttajan silmissä muutaman osuman saaneet kehykset voivat olla "nuhruiset ja ei sopivat arvo työlle", mutta itse teoksen arvonkehityksen kannalta kannattaa pitää alkuperäiset vaikkakin ne sitten veisi entisöijälle uusittavaksi jos niin huonossa kunnossa ovat.
Ei vanhaan Mercedeksen avoautoonkaan laitetan Pioneerin CD soitinta koska se on niin kätevä ja moderni.

Tässä bongaukset.


Yngve Bäckin maljakko asetelma on tyypillinen Bäckin työ. Nopealla vilkaisulla suht haaleavärinen, mutta kokonsa takia (80x64) haaleus ei haittaa vaan antaa hyvin tilaa teokselle.
Alkuperäisistä kehyksistä tulee plussaa.

Max Salmen teoksia on useampia tarjolla ja näistä kannattaa valita mieleisin.
Nyt poimittu Autiomaa teos on nopealla vilkaisulla suht ankea kuten useat Salmen teokset. Se taiteilijan töissä onkin juuri hauskaa. Ne eivät ole kovin helposti luettavissa, ja esimerkiksi näyttelyissä tai vaikka huutokauppojen näytöissä kannattaa töille antaa aikaa. Tämäkin on "vain" ruskealla pohjalla musta palkki, mutta tarkemmin katsottuna taivaanrannat, yksinäinen kulkija ja aavikko rupeavat avautumaan.

Göran Hongelin todella poikkeuksellinen coctail setti. En ole ennen moisia nähnyt enkä usko että ihan heti tulevaisuudessakaan näen. Kristallityylillä hiotut lasit suorastaan huutavat 30-40 luvun art decon jälkimaininkeja. Todella kauniit ja tyylipuhtaat esineet!


Ernst Mether-Borgströmin alkuperäisiä teoksia on nyt tarjolla useita. Uskon että hinnat nousevat, ja kalleimmistakin 50.000€ sekä 18.000€ teoksista saadaan mitä pyydetään. Nämä pienemmät kolme akvarellia ovat niin ihanan grafiikkamaisia. Kaikessa tunnistettavuudessaan näitä ei voi pahanakaan päivänä sekoittaa mihinkään muuhun kuin herraan itseensä. Onhan 2800€ pienehköstä akvarellista jonkinverran rahaa, mutta ei siinä ainakaan rahat mene hukkaan jos taiteilijasta pitää.

Taisto Kaasisen poikkeuksellisen komea linna valaisin. Luulin teosta alunperin vain veistokseksi, mutta johdon huomattuani tajusin sen olevan valaisin. Olisin Hagelstamilta kaivannut yhtä lisäkuvaa pimeässä valot päällä. Onhan se oleellinen osa teosta.
Kaasinen/Schilkin keräilijälle aika must ostos ellei kohteena ole pelkästään eläinhahmot.

Sam Vannin loppupään suht kookas öljyvärityö. Lähtöhinta ei päätä huimaa. Toki ei ehkä sitä ihan terävintä Vannia mutta toisaalta ei huonointakaan. Osa loppuajan Vanneista on aika seesteisiä tyyliltään. Jos sopivasti saa niin kannattaa ehdottomasti huutaa.

tiistai 4. syyskuuta 2018

Hagelstamin syyskuu tarjoaa laatutaidetta

Hagelstamin syyskuun A194 huutokauppa tarjoaa yllättävänki hyvätasoista taidetta perus kuukausi huutokauppaan verrattaessa.
Kulta-ajan nimistä löytyy ihan hyvinä öljyväreinä mm Johan Knutsonin, Fredrik Ahlstedtin sekä Woldemar Toppeliuksen teoksia. Vielä 10v sitten nämä olisivat olleet ehdottomasti klassisen huutokaupan tarjontaa mutta niin ne ajat muuttuvat.

Joku on laittanut myös Veikko Sirenin teoksia vinon pinon myyntiin. Tunnetusti hinnat laskevat aina allemmas kun kerralla myydään enemmän eli jos Sirenin naivistiset teokset puhuttelevat niin nyt on tilaisuus ostaa sopivasti joskin sopivan hintaisia ne ovat olleet jo pidemmän aikaa.

Helanderilla taide huutokaupassa ollut kookas Oskari Paatelan teos joka aiemmin blogiin jo poimittiinkin on ajautunut nyt 15km etelään tehtaankadulle. Katsotaan miten tälläkertaa käy.

Muutamia todella mielenkiintoisia naistaiteilijoiden töitä on myös tarjolla. Alla mm. Cawenista enemmän:





Rudolf Koivun todella kivoja tussi piirrustuksia on kaksikin kappaletta. Todennäköisesti luonnoksia tai kuvituksia johonkin satukirjaan joiden kuvittamisesta mies on tuttu. Koivun markkinoilla liikkuvat öljyväriteokset ovat olleet perus metsämaisemia joista herra ei ole tunnettu joten niiden arvonkaan ei voida odottaa kehittyvät erityisen suotuisasti, mutta kaikki satuaiheiset teoksen, myös pienemmät tussityöt ovat hyvässä huudossa. Tässä mahdollisuus ostaa hieman edullisempaa Koivua.

Alice Kairan (ent Pöyry) varhaiskauden teos. Sen näkee jo signeerauksesta joka on tehty tyttönimellä. Tietysti tämä ei ole sitä satumaisen naivistista Kairaa mistä hän on tunnettu, ja mikä tulee nousemaan, mutta alkuajan työksi voi olla ihan kiva poiminta jos hinta jää alhaiseksi.

Tässä onkin sitten kysymysmerkki ja mahdollinen huutokaupan ässä.
Italialaista 1800-luvun taidetta. Francesco Bergamini (1851-1900) on perinteistä italialaista taidesuuntausta edustava suht "keskistason" taiteilija laatuhuutokaupoissa maailmalla. Teoksen historia ja aitous ovatkin nyt ensisijaisia asioita tätä ostaessa.
Itse voisin mahdollisesti nopealla vilkaisulla liputtaa työn puolesta. Olen Bergaminiin törmännyt Ruotsissa muutaman kerran.
Vuonna 1993 on myyty New Yorkin Sothebysillä samalta portilta maalattu teos jossa esiintyy toinen kuvan pojista ja sama aasi. Pienet detaljit, varjostukset, portin ääriviivat ja muut täsmäävät, mutta toki tarpeeksi vannoutunut väärentäjä ne osaa kyllä oikein tehdä. Mene ja tiedä, oma tietotaito loppuu kesken.
Bergaminin parhaat teokset ovat kovimmillaan liikkuneet 2000 luvun alussa siellä 20-35.000euron huitevissa mutta viimevuosina vastaavan kokoiset ja tasoiset työt ovat olleet jotain 3000-4000€ tietämissä eli siihen nähden Hagelstamin arvio 2500€ on ihan linjassaan.


Ragni Cawen on suomessa jäänyt käytännössä täysin unohduksiin suurelta yleisöltä. Aikoinaan Ragni Holmberg debytoi Stenbergin taidesalongissa ihan omalla yksityisnäyttelyllään.
Hänen mentyä naimisiin Alwar Cawenin kanssa Ragni lopetti taiteilemisen täysin, mutta poikkeuksellisesti omasta tahdosaan. Usein tuona aikana vaimo panosti kaiken avioliittoon, ja miehensä tukemiseen ja näin loppui myös monen lahjakkaan naistaiteilijan ura 1900 alkupuolella joskaan ei Ragnin. Hän jatkoi taiteilemista miehensä kuoltua. Alwar tunnettiin Tyko Sallisen perustamasta Marraskuulaisten ryhmästä jossa Ragni myös pyöri mukana, mutta häntä ei kuitenkan koskaan laskettu varsinaisesti Marraskuulaiseksi taiteilijaksi.
Nyt on tarjolla kaksikin työtä joista molemmat ovat todella hyviä ja tasokkaita. Jos muotokieli puhuttelee kannattaa ostaa. Todella mielenkiintoinen taiteilija ja hyvätasoisia teoksia sopuhintaan.

Salli Aareksen teoksia voisi usein sekoittaa esim Helmi Kuusen teoksiin. Niin samanlaista on värien käyttö ja aiheet. Aares ei ikinä tehnyt sitä kovinta läpilyöntiä vaikka vanhaksi elikin ja näyttelyitä pidettiin vaikka kuinka paljon. Todella hieno työ jokatapauksessa ja varmasti edulliseen hintaan.