Bukowskin Klassinen F177

Puolivuotta odotettu Bukowskin klassinen is here!
Ensiassosiaationa nopealla selauksella mielikuvaksi jäi useita kalliimpia teoksia, useita jo huutokauppoja nähneitä teoksia ja useita klassiseen kuulumattomia teoksia.
Tiettyjen teosten osalta tulee seurannasta mielenkiintoinen. Aiemmin Bukowskin Modernista kirjoittaessani fiilistelin mahtavia vasarahintoja ja sanoin että tämä Bukowskin klassinen sekä Hagelstamin klassinen näyttävät ruopeaako alaspäin vajonnut taiteen kurssi pikkuhiljaa vaihtamaan suuntaa. Niin Bukowskin marketissa kuin Hagelstamin sekä Helandern kuukausihuutokaupoissa on saatu "perus"tavarasta jo ihan kiitettäviä hintoja.

Tämänkertaisessa F177 Klassisessa on useita mm. Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan ja Amelie Lundahlin kalliimpia öljyjä jotka tulevat määrittelemään tämän hetken arvotaiteen tilan.
Mukana on myös oudompia ehkei ihan klassiseen kelpuutettavia teoksia kuten esim Ejnar Kohlmanin, Tuomas von Boehmin öljyvärejä sekä useita kuparipiirroksia.
Monet nyt huutokaupassa olevista teoksista olen nähnyt aiemminkin vuosien saatossa huutokaupoissa. Viimeisimmät vain kuukausi takaperin Helanderilla joka kokeili siipiään kalliimpien teosten kanssa.

Mielenkiintoinen teos on Väinö Kamppurin Parolan silta. Luulin nähneeni teoksen jo 2013 Bukowskilla huutokaupattavana ja muistan sen ylittäneen odotukset (1000-1500€ lähtö, vasara 3750€ +kulut). Lähempi tarkastelu osoittikin muistikuvani oikeaksi, mutta silti vääräksi.
Nyt huutokaupattavana oleva teos on 2013 myydyn työn sisarteos. Muutama pieni yksityiskohta paljastaa että kyseessä on eri työ kun parin vuoden takaisessa klassisessa.

Ensimmäisenä höykytys vuorossa Pekka Halosen "Kota Kotakoskella". Teos on ollut useaan otteeseen huutokaupattavana, ja siksi se on jo nähty livenäkin useampaan otteeseen. Viimeisimpänä Lokakuussa Helanderilla jossa se jäi myymättä. Muistaakseni siellä hintavaraus oli samaa 18.000euron luokkaa kun nykyinen lähtöhinta. Tosin onhan teos ollut Hagelstamilla ensin K123 huutokaupassa vuosia takaperin jossa jäänyt myymättä 12.000euron hintaan ja sittemmin K139 huutokaupassa jossa vasarahinta ollut 6000euroa. Kuka ikinä ostanutkaan, ja nyt myymässä on varmasti seurannut Taideblogi Helsinkiä kuin näin hyviä sijoituksia on osannut tehdä!

Toisena listalla on Akseli Gallen-Kallelan Rannikko nimiseksi työksi nimetty oikein hyvä öljyvärityö. Kallela ei varmasti ole tunnettu merimaisemista kuten moni muu meren mestarillinen kuvaaja, mutta työ on hyvää tasoa. Ennen näkemätön Kallela ja oikein realistisella 10.000euron lähtöhinnalla on hyvä hankinta jos jää lähelle lähtöään.

Arvid Liljelundin "Luotsi kodissaan" on hyvä työ mutta nyt kaupan jo kolmatta kertaa. Tulee mieleen taannoinen Maria Wiikin Luutunsoittaja jonka lähtöhinta alkoi 30.000eurosta ja lopulta taisi parin huutokaupan jälkeen olla jotain 15.000euron luokkaa ja edelleenkin jäi myymättä. Tämä Liljelund on ollut 2012 ja 2013 huutokaupoissa Bukowskilla. Aluksi 18-23k€, sitten 14-18k€ ja nyt 10.000euroa. Uskon työn vaihtavan nyt omistajaa koska kuitenkin ihan hyvästä teoksesta kyse,utta alkuperäinen näkemys hinnasta on vain ollut liian optimistinen.

Hjalmar Munsterhjelm ei varsinaisesti kuulu allekirjoittaneen suosikeihin. Mieshän oli mestari ja yksi kansallismaalareitamme, mutta klassinen taiteilija sanan kirjaimellisessä merkityksessä ei haasta katsojaa juurikaan vaan teokset ovat kuin valokuvia. Toki kaunishan niitä on katsoa mutta henkilökohtaisesti vaadin omistamaltani taiteelta enemmän, enkä nyt puhu maalauksen tasosta.
Miksi kuitenkin poimin tämän teoksen on sen normaalia erikoisempi aihe ja piirteet. Työ on upea kuten Munsterhjelmin hyvät teokset yleisesti ottaen ovat, mutta taustalla siintävä vuori, paimenpoika jne. Sanotaan kuitenkin että poikkeuksellisen kiva työ enkä usko hinnan nyt kovinpaljon kipuavan kun hintanoteeraukset Munsterhjelmilla ovat olleet aika lähtöhintojen kaltaisia viimevuosina.

Tyko Salliselta on ollut viimeaikoina markkinoilla aika vaihtelevaa tuotantoa. Huonommat, suttusemmat ja tummempi sävyisemmät öljyt ovat laahanneet siellä muutamissa sadoissa, mutta paremmat ja vaaleasävyisemmät mitä tämäkin työ edustaa ovat liikkuneet siellä 800-1500euron tietämissä. Sallinen on suhteellisen fiksun hintaista tällä hetkellä ja tämän voi parhaassa tapauksessa päästä nappaamaan jopa lähtöhinnan alla olevala tarjouksella jos tuuri käy.

Ragnar Ekelundilta on tässä huutokaupassa kaksikin oikein kivaa teosta. Molemmat ovat sitä Ekelundia itseään sekä aiheet myyviä. Jos Ekelund puhuttelee niin ei varmasti ole huono ostos kumpikaan tarjolla olevista töistä.

Väinö Hämäläinen on tehnyt 1923 "pikkukivan" teoksen jossa kuvattuna talo Jorvaksessa Kirkkonummella. Värien käyttöä ja sommittelu on nättiä. Maltilliseksi asetettu lähtöhinta 1000euroa on varmasti aika lähellä totuutta Hämäläisen tämän hetken hintanoteerauksia katsoessa. Allekirjoittanutta työ puhuttelee vaikkei mitään suurempia sijoituksellisia näkymiä työllä varmasti ole.

Otto Mäkilän teoksia ei aivan liiemmälti ole markkinoilla. Kyllä niitä toki ajoittain liikkuu.
Tähän huutokauppaan on saatu kaksi joista isompi kaupunkinäkymä ei ole mielestäni kovin hyvätasoinen. Tämä pienempi ja edullisempi on taas hyvä. Mäkilä oli Ragnar Ekelundin oppilas ja Ekelundin vaikutus jättikin selvät jälkensä Mäkilän maalaustyyliin.
Mäkilän myöhemmässä tuotannossa surrealismi otti vahvan kannan. Tässä Mäkilän työssä on viitteitä
Ekelundin omasta tyylistä jossa modernismi sekoittuu helposti luettavaan mutta kuitenkin täysin omintakeisella tyylillä tehtyihin kaupunki ja näkymäkuvauksiin. Mäkilänkin hieman omaksuma Ekelundin tyylisuunta sekoitettuna hänen omaa surrealismiin (ja vivahde impressionismia) toi Mäkilän siihen mitä tämä teoskin edustaa. Kaunis metsäkuvaelma. Ei kyseinen teos hinnallisesti mitään rakettinousuja ota tulevina vuosina mutta kuitenkin "in long term" on varmasti hyvä sijoitus.

Wäinö Aaltosen Marjatta niminen pronssi patsas on niin klassinen ja puhutteleva etten voinut olla poimimatta sitä luettelosta. Aaltosen tämän kokoisen pronssipatsaat ovat liikkuneet viimeaikoina näillä lähtöhinnan paikkeilla. Tosin tällaisena 62cm kokoisena näitä ei ole niin paljon ollut tarjolla joten hinta voi elää 1000-1500euroakin puoleen tai toiseen, mutta on silti vaikea nähdä mitään 7000euron vasarahintoj.

Anders Nevalaisen Pietatrissa vuosisadan vaihteessa tekemä kaunis hopeinen kukkaro ei arvoaan tiputa. Nevalainen oli yksi Fabergen kultasepistä joten kukkaron laatu on varmasti ihan huippuluokkaa. Sisäpuolenkin viimeistelystä näkee minkä tasoinen seppä Nevalainen oli. Kuitenkin lähes kaikki Fabergen sepäthän pitivät omia verstaitaan jotain Faberge vain käytti ns. alihankkijana joten tässä kukkarossa ei ole Fabergen leimoja vaan kyseessä on Nevalaisen oman pajan tuotantoa. Ehdottoman hyvä sijoitus ja varma arvon nousu.

Fabergén kaksi pientä lasimaljakkoa. Tekijänleimoja ei ole ja kohteet ovat muutenkin pääasiallisesti lasia ja hopeatyö on aika vähäistä mutta ovat silti Fabergen leimolla joten sijoituksena hyvä.

Hopeisen kulhon huima lähtöhinta selittyy äkkiä kun katsoo kohteen kuvausta tarkemmin.
Carl Christian Forsman, Viipuri 1750-luku, runsas kortistelu, kulhon hyvä kunto.
1700 luvun hyvälaatuista ja kuntoista suomalaista hopeaa liikkuu niin vähän etten yhtään ihmettelisi vaikka tämän pienen 7,7cm x 15cm kokoisen kulhon vasarahinta nousisi lähemmäs kymmentä. Tosin uskon sen silti liikkuvan 7500-8500euron välimaastossa mutta you never know. Varma arvonnousu.