Elokuussa Helanderin teemana: Taide

Helander kokeilee nyt elokuun huutokaupassa ensimmäistä kertaa Taide teemaa. Eli tarjolla on pelkkää kuvataidetta. Perus rullakko tavaraa ei nyt nähdä vaan perinteisempien kohteiden seassa on kaikkea mielenkiintoista. Todella tasokasta tunnistamatonta vanhempaa 1800 luvun taidetta löytyy mutta toki myös modernimpaa.
Paljon ulkomaalaisia taiteilijoita joiden joukosta jokaiselle varmasti löytyy jotain.

Myös niin sanotuilta edullisemmilta "bulkki" taiteilijoilta löytyy muutama todella hyvä teos. Esim Nikolai Tervakorvelta paras näkemäni työ. Myös Oscar Rappilta on muutama oikein hieno vesiväri joista toinen listattu alla.
On hattua nostettavaa että nyt taiteen ollessa aika matalasuhdanteessa Helander jaksaa kuitenkin panostaa juurikin taiteen teemahuutokauppaan. Näitä piristysruiskeita tarvitaan.

Kohde no 71, juliste Suomen Joutsenesta on taiteilija Nikolai Granbergin tekemä. Hän oli tunnettu postikortti, matkailuesite ja peli kuvittaja joskaan hän ei taiteellisella saralla tehnyt ikinä läpimurtoa.
Myös Martta Wendelinin teokset ovat mielenkiintoista seurattavaa.

Tässä muutama poiminta tarjonnasta.

 

51. Oskarin Paatelan kookas (175x175cm) teos. On vaikea kuvitella että työtä ei löytyisi Paatelaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Sen verran hieno ja näyttävä työ on kyseessä. Kun huomioon ottaa taiteen nykyisen tilan ja samalla myös Paatelan laskeneet hinnat tässä voi olla todella hyvä löytö!

89. Hyvänä esimerkkinä hyvätasoisesta Venäläisestä taiteesta on vaikka tämä kohde. Kaikki kohdillaan värien käytöstä mittasuhteisiin. Olisiko aiheena Punainen tori ja taustalla pyhän Vasilin katedraali.

172. Oskar Rappin toinen todella hyvistä vesiväritöistä. Tässä aiheena talvinen luistelu, ja toisessa juhannus yö. Tästä ei enää Rappin vesivärityöt voi parantua.

165. Oikein raikkailla väreillä tehty tapahtumarikas Segerstrålen vesivärityö. Vesivärit ovatkin tämän teoksen ainoa synti joka rajoittaa arvonnousua tulevaisuudessa. 

Hagelstam avaa huutokauppojen syyskauden

Hagelstam avaa ensimmäisenä syyskauden A192 kuukausihuutokaupallaan.
Mitään aivan veret seisauttavaa ei elokuussa nyt kulttuurin ystäville nyt tarjoilla muutta muutama mielenkiintoinen kohde kannattaa kyllä huutokaupasta seurata.
Nyt poimittujen kohteiden lisäksi Tynellin, ja Papen valaisimet on hinnoiteltu aika fiksuihin lähtöhintoihin.
Myös kohde no 306, Armas Mikolan 1.3metrinen teos on selvästi luonnos jostain isommasta ja julkisen tilan työstä mutta mistä?

Yrjö Ollilan Äiti ja tytär nimiseksi työksi nimetty öljyväri on hyvä. Ehkä keräiltävyyttä ihan hieman häivyttää aihe joka voisi olla jotain muuta henkilökuvaus vailla taustaa. Työ on taiteilijan toiseksiviimeiseltä elinvuodelta, ja paras impressionistinen kausi on jo takana mutta teoksessa kolorismi on ruvennut nostamaan jo päätään eikä se missään nimessä ole kuitenkaan seesteinen työ. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä mihin Ollilan tyyli olisi kehittynyt jos elinaikaa olisi ollut vielä parikymmentä vuotta lisää.

Tämä Olof Kankaan hyvätasoinen teos oli aiemmassa huutokaupassa 1200euron lähtöhinnalla, mutta nyt lähtöhintaa on tiputettu 800euroon. Vastaavat Kankaan (1.2m x 1.6m) kokoiset teokset ovat gallerioissa ja näyttelyissä ovat olleet yli 5000euroa, ja usein ovat olleet jopa huonompia kuin tämä. Joten jos suuremmalle teokselle on seinällä tilaa, ja työ miellyttää kannttaa ehdottomasti huutokaupan kehitystä seurata.

Arna Rancken oli itsellekin täydellisen tuntematon nimi, ja piti oikein googletella löytääkseni edes jotain tarkempaa tietoa taiteilijasta. Nyt huutokaupassa on kaksi Ranckenin teosta, ja molemmat ovat todella hyviä ja tasokkaita. Mikäli hänen muu tuotantonsa on samalla tasolla niin ihmettelen suuresti, että rouvasta ei ole kuultu sen kummemmin tai häntä ei ole tutkittu. Edes kuolinvuosi ei ole nopealla tutkimisella selvillä.

Jaakko Somersalo kuuluu vahvasti 50-luvun abstrakteihin, ja informalistisiin taiteilijoihin jonka teoksia on monissa julkisissa kokoelmaissa kotimaassa ja ulkomailla.
Tämä sekä seuraava Tuulikki Pietilän teos ovat hyviä valintoja hieman huokeampia ostoksia etsiville, mutta kuteinkin aika varmoja sijoituksia vaikka grafiikkaa ovatkin.
Edustavat sitä varhaisemman modernin aikakauden grafiikkaa. Puupiirroksia ja etsauksia. Myöhemmät serigrafiat ja muut ovat enemmän bulkki tavaraa suurempien painomäärien takia. Serigragioissa ei myöskään taiteilijan kädenjälki ja uniikkius ole kosketeltavissa toisin kuin näissä vanhoissa teoksissa missä värien kerrostumat ja käsin vedostamiset ovat lähes hienosti aistittavissa.

Viimeisenä poimittu kattovalaisin joita on kolme ovatkin sitten todella mielenkiintoisia, ja voisin sanoa että nämä ovat tämän huutokaupan löydöt.
Koska ne eivät ole listattuna minkään yrityksen tai suunnittelijan nimellä ne eivät myöskään löydy mistään katalogista.
Kotimaisia kuitenkin ovat aivan varmasti jokaisesta ruuvista ja hitsaussaumasta peilattuna.
Reijät ja malli tietysti viittaa Tynellin tähtitaivaaseen mutta valkoinen kulmikas kanta on outo. Onko kannat sitten uniikkina tilauksena tehty, vai jälkikäteen joku itse askarrellut jollain toisella vuosikymmenellä.
Ehkä jonain kauniina päivänä löydät kyseiset valaisimet jostain mustavalko valokuvasta 1950-60 luvun Kotiliesi tai Eeva lehdestä joka kertoo Helsinkiläisestä juuri avatusta naistenvaateliikkeestä.
Sen kuvan myötä hinnassa on nolla perässä.

Hagelstam A190 kuukausihuutokaupan satoa

Hagelstamin kesäkuun huutokauppa noudattelee tutuksi tullutta linjaa sillä erotuksella että kotimaista grafiikkaa on tarjolla ja nimenomaan sitä todella laadukasta ja hyvää.
Hyvä kotimainen grafiikka on todella kerättyä tällä hetkellä Täällä kertaa silmiin pistää runsaslukuisesti Tuulikki Pietilän puupiirrokset. Niiden hinnat nousevat usein suhteessa muuhun grafiikkaan, mutta ovat silti todella maltillisella tasolla tai jopa alhaisella.

21. Tuulikki Pietilän Tuulien Tornin tori Ateenassa on ehdottomasti paras huutokaupassa nyt tarjolla olevista teoksista. Annan 10+ ostosuosituksen työlle. Työ on kookas grafiikaksi. Värit eivät pääse oikeuksiinsa tietokoneen ruudulta. Varma sijoitus.
Viimeksi Pietilän vastaavat Kreikka aiheiset grafiikat myytiin Design+Modern huutiksessa.


30. Heli Ojanperällä on oma surrealistinen tyylinsä. Usein nopealla vilkaisulla sekoitan monet hänen teoksensa Arvid Bromsiin. Sen verran samanlainen tyyli yhdessä vaiheessa molemmilla on ollut.
Löydetäänko Ojanperää ikinä sitä en uskalla veikata. Todennäköisesti ei joka sinällänsä on sääli. Tämäkin listattu teos on vuodelta 145 joka on kyllä ollut aika omanlaisensa aikalaistensa joukossa.
Todella kivoja töitä edullisesti. Teoksen nimi on Kuutamolla.

37. Lars-Gunnar Nordströmilta on useampikin kiva grafiikka, mutta tämän nimenomaisen poimin sen kompaktin koon takia. 39x18 pystytyö sopii aina jollekin sivuseinälle silloin kun muu tila rupeaa olemaan käytetty. Painosarjakin on vain 4/4!

63. Yrjö Saarisen todella tunnistettava vesiväri. Tässä olisi budjetti tason Saarinen tarjolla. Itselläni on kova usko juuri Yrjö Saarisen ja Yrjö Ollilan nousuun tulevaisuudessa. He eivät kuitenkaan edusta klassista aikaa vaan perinteisen maalaamisen jälkeen ensimmäisiä uusia tuulia josta ajan kanssa sitten jatkumona taidesuuntaukset tulivat yksi toisensa jälkeen. Parhaat oman aikakautensa/tyylisuuntansa maalareista.


317. Olen vähän kahden vaiheilla Bruno Maximuksen kanssa antaako hänelle ostosuositus vai ei. Aiemmin Maximuksia ei liikkunut jälkimarkkinoilla yhtään, ja hinnat olivat muutamassa tuhannessa. Nyt niitä on ilmestynyt tasaisesti (ei liikaa), ja hinnat tippuneet vähintäänkin kohtuullisele tasolle. Tyyli on omanlaisensa. Ideaa teoksissa on, ja ne ovat hauskoja. Eli kaikki avut seuraavaksi Kaj Stenvalliksi löytyisi, vai löytyisikö?


4525. Alkuperäinen 1956 vuoden Roberto Sambonetin tyylikäs Villa Mairea juliste. Vanhat näyttely, ja design julisteet ovat keräiltyjä ja tulevat vielä nousemaan designin hintojen nousun ohella. Tosin itse uskon että valtaosa julisteista menee ulkomaille.
Villa Mairea on Alvar Aallon taidonnäyte Noormarkussa satakunnassa Porin vieressä.
Se sijaitsee Ahlströmin ruukin kupeessa ja koko paikan miljöö on aivan mahtava. Maireaan tehdään satunnaisia vierailuja joille on aina kova tunku. Jos joskus on asiaa siennäpäin, ja ruukin alue on vielä näkemättä kannattaa käydä vilkaisemassa.

Hagelstamin A188 Kuukausihuutokauppa sekä hieman ajatuksia markkinatilanteesta

Pitää tunnustaa että viimekuukausina bloggaaminen on jäänyt tekemättä. Kyseessä on ollut ihan tietoinen ratkaisu mielenkiintoisen tarjonnan uupuessa markkinoilta.

Tämänkuinen Hagelstam tarjoaa muutamia ilonpilkahduksia harmaaseen arkeen.
Yleisesti tässä kuussa perustaulujen taso on aavistuksen aiempia kuukausia parempi. Useampia mielenkiintoisempia töitä löytyy joskaan harva tästä peruskaurasta enää nykypäivänä minkään arvoista. Toisaalta nyt on myös fiksujen ostosten aika. Ollut jo muutaman vuoden mutta ei tämäkään ikuisesti jatku. Ainakaan kaikilta osin.

Uskon että taiteessa on menossa samanlainen kasvava railo kun suomen asuntomarkkinoilla. Se ihan halutuin prosentti edustaa niitä Sam Vanneja Lars Gunnar Nordströmejä ja Ernst Mether Bogströmejä joita verrataan sitten vaikka Helsingin keskustan yksiöihin, ja vastaaviin hurjaksikin äityneisiin kohteisiin.
Sitten perässä tuleva ryhmä, mutta kuitenkin varmassa etukenossa nouseva Max Salmi, Gösta Diehl, A.Ahtola, Alice Kaira, Yngve Bäck, Unto Pusa jne.
Tätä määrällisesti monilukuista mutta kokonaisuudessa suhteellisen pientä prosenttia verrataan sitten vaikka kasvukeskuksiin. Espoo, Vantaa, Oulu jne.
Se pahin 30km Kajaanin keskustasta sijaitseva kerrostalo sitten edustakoot sitä katoavaa toritaidetta jota ei enää nykypäivänä tehdä, koska sitä on tehty jo 50-70 luvuilla koko kansan tarpeisiin seuraavaksi 200 vuodeksi.
Muut aiemmin nimekkäät laskijat kuten Arthur Heickel, Aarne Alanko ja muut kuhilas/latomaisema taiteilijat ovat sitten niitä muuttotappiokuntia joiden nousun todennäköisyys on yhtä suuri kun öljyn löytyminen suomesta. Ei se nyt teoriassa mahdotonta ole mutta käytännössä kyllä.

Se niistä pakinoista. Näitä neljää itse seuraan tälläviikolla.
Huudettavana on myös muutama mielenkiintoinen, ja harvemmin kaupan oleva Torsten Wasastjerna. Tosin arvonousuihin en hänen kohdalla enää usko vaikka onkin mielenkiintoinen kulta-ajan taiteilija.

73. Alarik Munsterhejlm tunnetaan myöhemmin nimellä Ali Munsterhjelm. Kyseessä on aika alkuajan työ kun teoksen klassinen pariisilais tyyli on niin ilmeinen. Myöhemmin hänen tyylistä kehittyi usein huutokaupoissakin nähtäväksi omintakeiseski tyyliksi jossa usein toistuu mm. Turku aiheet jossa hän asuikin ison osan elämästään.
Harvemmin nähtyä tuotantoa taiteilijalta. Nämä klassisen kauden työt ovat olleet yksityiskokoelmissa jo pitkään, eikä niitä ole liikkunut käytännössä ikinä markkinoilla. Tosin voi olla että tähän tulee muutos tulevina vuosina kun klassisen taiteen keräilijöiden perikunnilta rupeaa ilmestymään teoksia myyntiin.

114. Gösta Diehl on ollut omalla nousija listallani jo pitkään. Koloristista ja modernia tyyliä edustava Prisma ryhmä oli juuri Diehlin kaltaisten taiteilijoiden inspiraation lähde. Tässä on vielä poikkeuksellisen kiva teos monine yksityiskohtineen ja henkilöineen. Teos on myös sopivan kookas mahdollistaakseen tai ehkäpä maksimoidakseen arvonnousun tulevaisuudessa.

252. Sitten täällä uudemman taiteen puolella pitää poimia Kristian Krokfors jonka teoksia on nyt useissa huutokaupoissa, ja niiden hinnat ovat alhaiset. Olen aiemminkin aiheesta kirjoittanut mutta en voi olla painottamatta liikaa tätä. Näiden hinnat ovat tippuneet puoleen tai kolmannekseen siitä mitä ne olivat vielä 7-10v sitten. Suosittelen edelleen haalimaan Krokforseja kokoelmaan.

261. Lauri Laineen nykyinen tyyli on aika eri mitä se on ollut 80-90 luvuilla. Nämä vanhempaa tuotantoa edustavat teokset tuovat usen mieleen esim Juhana Blomstedin tietyn aikakauden, sekä myöhäisemmät Sam Vannit.
Vastaavat Laineen teokset ovat nyt laskusuhdanteenkin aikana päättyneet huutokaupoissa 2000-3500euroon joten lähtöhinta on todellakin halpa joskin teoksen koko voi tuottaa hieman päänvaivaa varastoinnissa. Siltikin tässä on nopean fippauksen paikka jos teoksen hinta jää lähtöhinnan tuntumaan.

Hagelstamin alkuvuoden moderni T112

Alkuvuoden Modern huutokauppa ei tarjoa mitää veret seisauttavaa mutta perus laatatavaraa sitäkin enemmän.
Osa töistä tuntuu olevan aika aliarvostettu lähtöhinnallisesti. Tarkoittaa myös että monessa työssä on oston paikka.
Taidelasin puolella suhteellisen klassisiksi kohteisiksi nousseet kremlin kellot, kukkopullo ja Nanny Stillin Meloni ovat kohteita joita kannattaa seurata mikäli sattuisi jäämään alhaiseen hintaan.

618. Sam Vannin isohko öljyvärityö on varmasti hyvä lisä kokoelmaan kun kokoelmaan. Aihepiiri ja värimaailma ei tosin ole ihan tyypillisintä Vannia, mutta se toki näkyy myös hinnassa. Tietysti makuasioita nämä ovat myös, mutta ei tällainen pelkistetyn konkreettinen Vanni kovin pahakaan ole. Hieman tulee Göran Augustson mieleen. Hän on tehnyt myös 90 luvun alussa vastaavan oloisia teoksia.

623. Tälläkertaa on tarjolla muutama Stenius todella maltillisella lähtöhinnalla. Mielestäni lähtöhinta voisi hyvin olla vaikka 1200€ tai 1500€. Sen verran on hyvätasoinen työ. Tarkoittaa myös että on ihan vahva ostosuositus tälle työlle mikäli hinta jää alhaiseksi.

704. Bromsin teokset jakautuvat aika vahvasti pariin kolmeenkin kategoriaan. On myöhäisempää symbolistisempaa tuotantoa joka on usein pastelliväristä, unen omaisempaa teosta jossa usein esiinty hahmo tai hahmot. Äiti, enkeli, lapsi jne. Käsitellään kuolemaa tai äidinrakkautta.
Sitten on tämä nyt esiintyvä surrealistisempi tyyli josta itse pidän kovasti. Tulkinnanvaraisia, mutta kuitenkin ymmärrettävästi kuvattuja teoksia vahvalla värimaailmalla.
Yhtenä osa-alueena on abstrakti non-figariviinen tyyli joskin tämän tyylin teoksia liikkuu suhteellisen harvoin eikä Broms ole kovin tunnettu niistä joten itse panostaisin surrealismiin.
Sanotaanhan Bromsin olleen suomen ensimmöinen Surrealisti.

411. Alvar Gullichseniltä on harvemmin tarjolla Bonk aiheen reliefejä tai kuvanveistoa joka tässä tapauksessa tarkoittaa koneilta näyttäviä veistoksia.
Tämä hauska kuvitteellinen yrityksen logo on juuri sitä itseään mikä on koko Bonk aihepiirin juju.
Hauska teollisen aikakauden ei mikään. Gullichsen on kyllä jättänyt jälkensä suomalaiseen taiteeseen joten siltäosin arvonsäilyminen on taattu, mutta aika näyttää nousevatko hinnat nykyisistä.

36. Alvar Aallon alkuajan puumuottiin puhallettuja aalto vaaseja on täällä ennenkin ollut poimittuna, ja tulee olemaan myös vastaisuudessa. Tämä on sitä kotimaisen designin keskeisintä ydintä mitä ikinä on tuotettu tässä maassa ja mistä kaikki on viittävaille lähtenyt liikkeelle.

224. Kaipiaisen reliefit ovat hyvää valuuttaa edelleen, ja 600€ lähtöhinta on oikein fiksu. Osta pois jos hinta jää maltilliseksi.

Taidemaalariliiton Teosvälitys & Ornamon Teosmyynti 2018

Oli taas ehkäpä vuoden mielenkiintoisimman viikon aika. Parituhatta teosta sadoilta taiteilijoilta ja kaikki myynnissä heti mukaan!
On hienoa että Taidemaalariliitto sekä Ornamo (ja Korutaideyhdistys) ovat yhdistäneet voimansa tämän teosten myynnin suhteen, ja jatkavat edelleen samalla linjalla. Yhden katon alla kaikki. Mikään tapahtumista ei olisi yksinään niin vetävä yleisön osalta kun mitä ne ovat yhdessä. Ornamo tuo puolestaan oman vastapainonsa kaikkine veistoksineen, lasiteoksineen ja keramiikoineen Taidemaalariliiton puolelletoista tuhannelle kuvateokselle.

Aiempien vuosien hyvään menestykseen kun lisättiin perjantai-illan Ylen uutisten maininta tapahtumasta tuntui, että nyt rupesi olemaan mittasuhteet oikeat. Ikinä aiemmin ei ole ollut väkeä ihan vaivaksi asti. Tungosta riitti heti ensiminuuteista lähtien. Viralliset instanssit olivat käyneet jo perjantaina ripustusten viimestelyn ohessa tekemässä omat hankintansa joten lauantaina ovien auettua useissa kymmenissä teoksissa oli "myyty" merkintöjä. "MYYTY VALTIO" nimikkeellä oli korvamerkitty Kiasman nappaamat teokset. Myös HUS Taidesäätiö oli tehnyt ostoksensa.
Sitten kun yksityisten ostokset alkoivat lauantai aamuna, niin tauluja rupesi häviämään seinältä ennätystahtia! Varsinkin useat nyt nosteessa olevat taiteilijat naarattii hetimiten ensimmäisen tunnin sisällä pois. Muunmuassa Milla Kuisman teoksia etsiessäni löysin vain tyhjää verkkoaitaa ja isännättömiä ripustuskoukkuja. Vierailtuani Taidelainaamon sivuilla huomasin että Kuisman noin paristakymmenestä teoksesta oli vain kaksi vapaana. Viitisen kappaletta myytynä ja loput "vuokrattuna" eli toisin sanoen vähittäismaksun kautta koteihin jäämässä. Eli kysyntää Kuismalla oli myös Teosvälityksen ulkopuolella. Joku muukin oli näemmä löytänyt hänen taiteensa.

Kivoja teoksia oli läjäpäin mutta edukseen erottuvista jouduin bongaamaan perinteisesti aiempienkin vuosien tapaan vain parhaat.
Listalle päätyivät teokset ja taiteilijat joissa/joilla oli omaperäisyyttä ja ideaa. Joukossa on vanhemman kaartin tuttuja nimiä, nyt jo nimeä niittäneitä nuorempia taiteilijoita, sekä aiemmin minulle entuudestaan tuntemattomia nimiä.
Käykää ihmeessä poimimassa allaolevat työt jos ovat vielä vapaana! Teokset eivät ole paremmuus järjestyksessä.

Taideblogi Helsingin vuoden 2018 TOP 15 poiminnat

Jesse Avdeikov, The Master of Unsalvagable Things

Sami Pennanen, Konstruktivismi 2

Tuomo Saali, Light Phenomenon

Jussi TwoSeven +10034mm

Tuomas Gustafsson, Apollo

Petri Niemelä, Pitch Black

Ville Räty, Outside

Vilmalotta Olivia Schafhauser, Irtiotto

 Eero Österberg, Idän Uhka

Tero Kuitunen, Micros/Cosmos tarjotin

Kirsi Kivivirta, House of Waters

Heini Riitahuhta, Kevätlintu

Timo Jakola, Kukkakaupan uhkea myyjätär

Tatu Vuorio, is there any one out there?

Yleisenä yhteenvetona voidaan sanoa että varsinkin Ornamon taiteilijoiden teosten ulottuvuus ei välitys oikein kaksiulotteisen kuvan perusteella. Muunmuassa Kirsi Kivivirran valtiolle myyty iso yllä kuvattu keramiikkatyö antoi loistavasti suunnitellun kolmiulotteisen efektin josta kamera ei kiinni saa. Tero Kuitusen tarjottimien ja muiden töiden kanssa sama homma.
Myös yllä viimeisenä kuvattu Tatu Vuorion teos oli vain yksi kolmesta todella hienosta ja mienekiintoisesta työstä. Vuorio on ollut kovassa nosteessa viimevuosina ja nykytaiteen saralla ostosuositus on kova kuten toki kaikilla yllälistatuilla nimillä.
Eihän Taideblogi Helsingin Top 15 listalle kukavain yllä!! Eihän?!

Eero Österbergin "Idän Uhka" työ oli niin omaperäinen, moderni ja klassinen. Niinkin kulunut aihe kun talvimaisema on haastava maalattava nykytaiteilijalle joka kuitenkin haluaa tuoda teoksen esiin ymmärrettävästi. Österbergin työn on lyhykäisyydessään Pekka Halonen Feat. Bruno Maximus.

Jesse Avdeikov on minulle entuudestaan täysin tuntematon nimi mutta työ pysäytti. Dekin (skeitti laudan) pohjaan todella taidokkaasti tehdyn työn lisäksi teoksessa oli sitä oikeaa ulottuvuutta.
Tosin sen huomasi joku muukin kun lauta irroitettiin seinästä juuri kuvaukseni jälkeen ja paikalle jäi ammottamaan tyhjä paikka. Avdeikovista kuullaan vielä!

Sami Pennasen Konstruktivisti oli humoristinen Ernst Mether-Borgströmin jäljitelmä. Idea itsessään oli todella hauska. Pienet työmiehet tekemässä kulma ja kantamassa viivoja. Niistähän sen konstruktiivinen työ muodostuu.

Tuomo Saalin työ ei pääse oikeaan arvoonsa tässä kuvassa. Teoksessa oli hyvää ulottuvuutta ja syvyyttä. Taiteilijan mukaan aiheena on Maisema osana ihmistä. No siltä se näyttää. Hieno työ.

Jussi TwoSevenin kaksi työtä olivat todella kookkaita joskin siksi hieman hankalia ostettavia valtaosaan kotitalouksista. Töiden hinnat olivat 5300 ja 3900euroa eli siltäosin maltillisia kun TwoSeven on hyvin nimeä niittänyt kuluneina vuosina ja teosten arvo on varmojen nousijoiden listalla.

Tuomas Gustafssonin teokset olivat aika .. hmm.. Rankkoja? Synkkiä? Ainakin tummanpuhuvia jos ei muuta. Jotenkin minulle tuli vahvasti mieleen Max Payne elokuva mikäli joku on sen nähnyt.
Syvyyttä töissä oli joskaan se ei kuvasta välity.

Petri Niemelällä on hieman sama kun monella muulla. Töissä on syvyyttä jota et saa kameralla vangittua. Pitch Black työ ei ehkä hetkauta näin koneen näytöltä katsottuna mutta livenä se oli hieno kuten muutkin Niemelän työt. Taiteilija on myös saanut nimeä viimevuosina joten varmasti nousijoiden listalla.

Vilmalotta Olivia Schafhauser on ollut tällä listalla aiemminkin ja mikäli teokset jatkavat olemistaan näin hienoina tulemme hänet täällä tulevaisuudessakin näkemään. Hassuja tilanteita ja realistisia henkilökuvauksia. Ei kirkkaita värejä. Ripaus realismia muttei kuitenkaan. Ehdoton ostosuositus Schaufhausereille.

Timo Jaakolan kaikissa teoksissa oli auto mukana teoksessa. Sitten muistinkin lukeneeni artikkelin missä taiteilija kertoi vaihtaneensa teoksiaan autoihin, ja unelmana oli saada autokokoelmallaan hankittua joskus oikea Ferrari. Nyt sitten ihmiset autokaupoille. Voisi sitä huonommatkin kaupat tehdä kun mitä Timon kanssa tauluihin vaihtaessaan.

J-P Köykkä @ Galleria 3H + K in Björneborg

Porin 3H+k Galleriassa on esillä Helsingissä opiskellen, mutta Tampereen alueella vaikuttavan J-P Köykän "Suodatus" näyttely. Olen taiteilijan pannut aiemmin merkille. Hän on ollut mukana mm Art of Baswaressa, pitänyt oman näyttelyn Galleria Ondassa ja myös Myyrmäen ja Artsin ympäristö on saanut nauttia Köykän katutaiteesta.

Porin 3H+K:n näyttelyn yhteenveto on hienosti kiteytetty taiteilijan omissa sanoissa Suodatuksesta.

"Näyttelyn teoksia tehdessä on tullut läpikäytyä monenlaisia ajatuksia. Olen toiminut suodatinpussin roolissa. Ajatukset ovat valuneet pussin läpi ja muuntautuneet maalauksiksi. Monet teoksista on suodatettu pitkällä prosessilla ja saattavat sisältää mietteitä hyvinkin erilaisista ajatuksista, sekä viitteitä taidehistoriasta ja lainauksia vanhoilta mestareilta."

Näyttely oli yhtäaikaa tasapaksu, kiinnostava ja sekava. Tuntuu kuin taiteilija ei tietäisi mistä aloittaa ja lopputulos on hieman sekava.
Kaikki esillä olleet teokset olivat esittävää taidetta. Mukana oli pohdintaa mutta myös yhteiskuntakriittisyyttä.
Taiteilijan juuret ovat arvattavasti katutaiteessa mutta nimenomaan juuri sieltä ponnistavilla luovuuden valjastaminen kankaalle ja betoniseinää salonkikelposemmaksi taiteeksi on aina ja poikkeuksetta vaikea.
Näen ja uskon että Köykkä käy läpi jatkuvaa prosessia ilmaisun saralla. Se täysin oma juttu hakee muotoaan ja tyyliään vielä vaikka se kokoajan on hahmottumassa.
Taideblogi Helsingin yksi tarkoitus on myös miettiä taidetta rahallisesta näkökulmasta vaikka sitä usein nykytaide skenessä kritisoidaan. "Taiteelle luovuudelle tai kulttuurille ei voida asettaa hintalappua". Minun mielestäni voi. Se loppukäyttäjä joka Köykän teoksesta maksaa sen 1200e on se joka asettaa sen hintalapun.

Yhteenveto: Näyttelyn öljyväriteosten hintataso oli 700e-1300e väliltä (poislukien yksi 1800e työ). Taiteilijan hintataso mahdollisiin tulevaisuuden näkymiin suhteutettuna on vielä maltillinen ja jos mieleisen teoksen löytää voi sen hyvillä mielin ostaa. Henkilökohtaisesti uskon että Köykästä kuullaan vielä isompienkin näyttelyiden merkeissä. Eikä montaa vuotta mene niin saadaan myös Bukowskis & Hagelstam Contemporary noteerauksia.

Porilaiset: Must Go! Stadilaiset: Jos olette Satakunnassa käykää ihmeessä ihan jo 3H +K Gallerian kannatuksenkin vuoksi.
Köykkä on tulossa myös Helsinkiin Jätkänsaareen Galleria Huutoon kesäkuussa.

Galleria 3H+K Itsenäisyyden kadulla (In the heart of Pori)
www.nyte.fi
Näyttely avoinna 3.-22.3.2018