Juhlavuodella juhlistetaan sitä että taiteilijapari Brykin sekä Tapio Wirkkalan syntymistä tulee kuluneeksi 100-vuotta.
Näyttelyn on myös tarkoitus jatkaa EMMA:n jo aloitettuja suomalaisten modernistien esittelyjä jossa esillä ovat olleet jo mm. Birger Kaipiainen, Anitra Lucander sekä Lars-Gunnar Nordstöm.
Oma mielenkiinto kasvoi suureksi koska henkilökohtaisesti arvostan kaikki edellä mainittuja taiteilijoita suuresti. He ovat viitoittaneet likipitäen täysin myöhempiä taidesuuntauksia ja omalla tekemisellä tiedostamattaan ohjanneet suomalaista taidekenttää sinne mihin se on sittemmin mennyt.
He ovat esikuvia lukemattomille kuvataiteilijoille, suunnittelijoille ja keraamikoille myöhempinä aikoina. EMMA:n Nordström näyttelyn arvostelun löydättekin blogista alempaa. Se oli hyvä ja kattava joskin ajoittain hieman yksipuolinen varhaisen aikakauden jäätyä hieman taka-alalle.
Nyt Brykin näyttelyn kokeneena (Huom! en vain nähneenä) voin sanoa vain että HUH HUH!
Näyttely ylitti kaikki odotukseni kymmenkertaisesti. Sen kasaamiseksi oli nähty todella suuri vaiva. Pelkkään esille laiton suunnitteluun on täytynyt kulua jo tuhottomasti aikaa.
Yli 200 teoksen näyttelyn anti koostui pitkälti Tapio Wirkkala Rut Bryk -säätiön teoksista, mutta suurimpana apuna muiden yksittäisten museoiden, sekä yksityiskokoelma lainausten lisäksi oli Collection Kakkonen joka on liikemies Kyösti Kakkosen oma kokoelma.
Kyösti Kakkonen tunnetaan suurena Brykin sekä Kaipiaisen keräilijänä joten arvatenkin lainattujen teosten taso oli todella hyvä ja monipuolinen.
Taiteilijan aktiivinen aika oli jaettu viiteen aikakauteen, ja tilaan jotka hänen töissään on nähtävissä myös luonnollisesti.
Ensimmäisessä 30-40 luvun kaudessa korostettiin Brykin Graafikon opiskeluja ja taustaa. Tarjolla oli harvinaisia puupiirroksia joita muista itse nähneeni aiemmin vain kerran.
Jo puupiirroksissa, niiden henkilöhahmoissa ja värisävyjen käytössä on nähtävissä täysin se mihin Bryk sittemmin tulisi ajautumaan keramiikan saralla. Moderneja sekä naivistisia henkilöhahmoja ja asetelmia.
Mm. tässä on yksi suuri plussa mikä nostaa tämän Brykin näyttelyn jopa aiemman L-G Nordströminkin näyttelyn ylle. Varhaiskauden teoksia oli laajemmalti nähtävissä jolloin taiteilijan kehitysvaiheita ja kaarta oli helpompi seurata.
Lasite tämän kaiken koreuden päällä kruunasi uniikin tekniikan eikä kukaan ole Brykinkään jälkeen päässyt niin omaperäiseen kädenjälkeen kuin tällä tyylillä päästiin.
Tyypillisesti tämän aikakauden reliefeissä on kuvattuna koteja, esineitä, henkilöhahmoina äitejä ja lapsia, sekä esimerkiksi kaloja. Kubismilla oli vahva vaikutus tämän ajan kuvauksiin.
1950-luvun lopulla Bryk rupesi luopumaan "kertovista aiheista" ja geometriset kuviot tulivat tilalle.
Tällä aikakaudella modernismi ja abstraktiivinen taide olivat teoksissa todella vahvasti läsnä.
Rut Bryk halusi olla nuoruudessaan arkkitehti, mutta hänen veljensä saivat uskoteltua ettei naisista tule hyviä arkkitehtejä vaan graafikon ura olisi oikea valinta.
Tämä näkyi myöhemmissä geometrisen aikakauden teoksissa asetelmallisina, ja arkkitehtuurisina kokonaisuuksina josta ylläoleva on kärjistetty esimerkki pienoiskaupungista.
Taiteilijaa kiehtoi myös kristinusko ja monissa teoksissa nähdään siirtokuvia jossa kuvattuna on esimerkiksi Jeesus, Maria tai joku pyhimyksistä.
Myöhemmin ajan saatossa laatat pienenivät ja muuttuivat isoiksi mosaiikki kokonaisuuksiksi.
Suurien mosaiikkiteosten työstäminen oli todella pitkäjänteistä, ja hidasta puuhaa kun jokainen palapelin osanen valmistettiin käsin ja suurempaa kokonaisuutta silmälläpitäen.
Alla Kaupunki Veden Äärellä niminen 1982 valmistunut noin kolme metriä leveä mosaiikkityö joka mielestäni oli näyttelyn puhuttelevimpia teoksia. Sen äärellä olisi voinut viettää aikaa loputtomasti tutkien taiteilijan ajatuksen juoksua mosaiikkien seassa.
Loppuaikana taiteilijan värimaailma keveni lapin lumon tullessa kuvaan. Taiteilijaa kiehtoi ajatus varjojen, ja valon taittumisesta mosaiikkipohjaisten laattojen pinnoilla eri valaistuksissa.
Taiteilijan viimeiseksi jäänyt teos Jäävirrassa (1991) on Tasavallan presidentin virka-asunnossa.
Tässä oli myös yksi osasyy siihen, että näyttelyn suojelijaksi oli nimetty tasavallan presidentin vaimo Jenni Haukio.
Tämän uskomattoman näyttelyn jälkeen on vaikea kuvitella kävelevänsä enää 2016 vuonna parempaan taidenäyttelyyn sisälle.
Näyttelyn kattavuus, ripustuksen sekä esille laiton ammattitaitoisuus, sekä todella ammatillisesti tehty ja runsaasti kuvitettu näyttelyn yhteydessä julkaistu kirja tekevät tästä vuoden 2016 " Do not miss at any cost! " näyttelyn.
Kiitos EMMA tästä elämyksestä! Tosin vielä suurempi kiitos kuulunee edes mennelle taiteilijalle.
Muista tykätä meistä Facebookissa tai liittyä sähköposti posituslistallemme. Näin pysyt kärryillä parhaista taidenäyttelyistä sekä kuumimmista taidelöydöistä ja vinkeistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti