Helanderin joulukuun anti tarjoaa paljon ja kaikille

Helanderilla on poikkeuksellisen hyvää tavaraa tarjolla näin loppuvuoteen. Normaalien kuukausihuutokaupojen tarjonta ei ole yltänyt kellään toimijalla "bloggaamisen" arvoiseksi viimekuukausien aikana mutta nyt löytyi jotain vinkattavaa ja kirjoitettavaa.

Allaolevien vinkkien lisäksi tarjolla oli myös hyvin serigrafioita tunnetuilta taiteilijoilta sekä muutaman mielenkiintoinen koru joita kannattaa seurata.
Joulukuun tarjontaa olkaa hyvät.

158. Hilkka-Liisa Aholan keramiikka on vielä löytämättä suurelta yleisöltä. Parhaat hahmoihin perustuvat keramiikkatyöt eivät juurikaan eroa Kaipiaisen tai Brykin vastaavista teoksista. Joskin näiden hinta vielä vain murto-osa siitä mitä em. mestarien on.
Hyviä Aholan töitä kannattaa haalia varastoon tällähetkellä. Uskon hintojen nousevan jollain aikajänteellä.

47. Birger Kaipiaisen reliefit, ja hahmoihin perustusvat teokset ovat aina in ja pop kunhan ne saa ostaa sopivaan hintaan. Tämän teoksen hintaa kannattaa seurata. 1500€ lähtöhinta on mielestäni aika lähellä teoksen "oikeaa" hintaa. Lautasmaisempana hinta voisi olla vielä tuhannen euroa kalliimpi.

222. Lars-Gunnar Nordströmin grafiikoita on tarjolla useampia. Töiden hintakehitystä kannattaa seurata. Tarjolla olevat teokset ovat mielestäni sieltä parhaasta päästä LGN:nän serigrafia tuotantoa.

364. Yrjö Kukkopuron suunnittelema Saturnus pöytä kivikannella on kyllä ostamisen arvoinen sikäli kun lähtöhinta on asetettu naurettavan edulliseen 100€ hintaan. Valmistajana kotimainen Haimi. Kyseessä kuitenkin aika ajaton kotimaisen valmistajan sekä kuuluisan suunnittelijan kivikantinen pöytä. Jos kotoa löytyy paikka tälle niin kannattaa ehdottomasti laittaa ostoslistalle.

51. Rolexin Datejust ref numerolla 16233 on perinteinen miesten 36mm koko. Teräskulta yhdistelmä on usein tietysti perus teräskelloa halutumpi ja omana mielipiteenäni valkoinen taulu roomalaisilla numeroilla on aika ajaton ja tuo vanhemmankin kellon "nykyaikaan". Kello on P sarjaa eli vuodelta 2000. Vastaavat kellot lähtevät maailmalla noin 4500euron hinnasta ylöspäin eli nousuvaraa Helanderin asettamaan 3000euron lähtöhintaankin vielä löytyy.

144. Tätä Papen valaisinparia on parhaimmillaan myyty hyvässä kunnossa, ja varjostimilla jopa tuhannen-kahden hintaan maailmalle. Toki toisesta näistä puuttuu valokatkaisija kokonaan ja toisessakaan ei ole alkuperäinen katkaisija, mutta silti näissä Papen pöytävalaisimissa voi olla aika kovat nousut luvassa tulevaisuudessa jos hinnat pysyvät täällä kotimaassa edelleen tällä "muutaman sadan" tasolla.

Hagelstamin lokakuun A218

Hagelstamin lokakuun huutokaupassa on useampia mielenkiintoisia kohteita tarjolla.
Poikkeuksellisesti löytyy kulta-ajan töitä jotka sopisivat ihan klassiseen huutokauppaan asti.
Useampia modernimpia töitä ja loppupuolella kiinnostavaa lasia.
Olisin voinut poimia enemmänkin teoksia. Sen verran kivoja töitä oli tälläkertaa listattuna mutta tässä nyt ehkä puhuttelevimmat.

Helmi Kuuselta on totuttu näkemään grafiikoita tai hieman ekspressiivisempiä töitä. Tämä pastelli/sekatekniikka on paikanpäällä katsottuna todella kiva ja sympaattinen työ. Alkuperäiset kevyen kultaiset kehykset antavat teokselle oikeaa arvokkuutta ja ikää olematta kuitenkaan liian raskaat tai överi pröystäilevät. Työssä on kiva fiilis ja se koristanee hyvin niin lastenhuoneen kuin olohuoneenkin seinää.

Erik Granfeltin työ on tietokoneruudulta katsottuna hieman laimea, mutta paikanppällä se herää eloon ihan erilailla. Taiteilijan maalaama seeisteinen puistotunnelma välittyy teoksesta hienosti. Granfelt on nyt todella edullinen peilattuna siihen missä hän on ollut ja todennäköisesti tulee vielä nousemaan.

Arvid Broms:in perään olen puhunut jo pidemmän aikaa. Iltalehdessä oli yllättäen artikkeli tästä unohdetusta taiteilijasta muutama viikko takaperin. Aivan oman tiensä kulkija niin elävässä elämässä kuiten taidemaailmassakin. Metsä työ on todella hauska. Vahva vihreä teos johon taiteilija on valinnut juuri oikeat suht laimeat mutta oikean malliset kehykset. Pelästyin aluksi huutokauppalistaa netistä selatessani tätä ylitsepursuavaa vihreää väriä mutta työ avautui minulle ihan erilailla kun sitä pääsi paikanpäälle tutkimaan. Ehdoton ostosuositus. Poikkeuksellinen teos poikkeukselliselta taiteilijalta.

Aimo Nietosvuori on suomalaisille aika vieraaksi jäänyt taiteilija. Ymmärtääkseni hän on työskennellyt ruotsista käsin jo useampia vuosia. Raku keramiikkatyö on aika hauska eikä teoksen juju oikein erotu kuvissa koska keramiikka tässä on moniulotteista ja kukat nousevat eri korkeuksille työn pinnasta, joten teoksella todellakin on monta ulottuvuutta ja se näyttää hieman erimalliselta eri kulmista katsottuna. Vekkuli työ ja aivan loistava provenienssi! Isoista kokoelmista saa harvemmin ostettua mitään ulos.

Antti Linnovaaran hauska työ on aika kookas ja näyttävä. Linnovaaralla on paljon ansioita ja hän on vielä elossa joten tässä voisi olla sijoituksen paikka. Tarjolla on myös toinen Linnovaaran työ.
Antin työt laskivat tässä taiteen alennussuhdanteessa aikalailla mutta uskon niiden tulevan ylös kyllä. Kyse kuitenkin on meritoituneesta taiteilijasta jonka teoksia on todella laajalti kokoelmissa. Hinta on naurettavat parisataa. Ostosuositus!

Hagelstamin loppukauden avaus

Hagelstam aukaisee loppuvuotensa Elokuun A214 kuukausihuutokaupalla.
Tarjolla on aika tasaisesti taidetta. Mitään suuria merkkiteoksia ei ole mutta kyllä muutama mainitsemisen arvoinen kohde joukosta löytyy joskin nyt mennään osittain vanhemman taiteen puolelle.
Löytyy mm. Jalmari Ruokokoski, Ingrid Ruin, Einari Ilmoni, Sigfrid August Keinänen, Santeri Salokivi jne. eli itse taiteilijoiden ja töidenkin taso on ihan hyvä, mutta jos täällä jotain nousuvaroja rahallisesti pitäisi ennustaa, niin ehkä jäänevät kuitenkin poimimatta blogiin.

3. Avo Keerend on ensimmäisen aallon Virolaisia modernisteja. Otettakoon nyt vaikka suomesta tyylillisiksi vastakohdiksi Ernst Mether-Borgström tai Lars-Gunnar Nordström. Keerend rupesi 60-luvulla tekemään modernia konkretismia. Värejä, kulmia, selkeitä muotoja.
Keerend on hyvä (ja edullinen) vaihtoehto esimerkiksi Borgströmin grafiikoita halajaville.


14. Kuten tunnettu on Lennart Segerstrålelta on ollut tarjolla viimevuosina aika kaikentasoista taidetta. On luonnosta, grafiikkaa, vesiväriä, perus öljyväriä, isompaa öljyväriä, merkkiteoksia jne.
Näin ollen myös hinnat ovat huidelleet vähän jokapaikassa pohjamutien, ja alempien stratosfäärien välissä mutta sinne ylempiin stratösfääreihin ei ole menty takaisin missä Segerstråle on joskus 10-20 vuotta sitten ollut. Koska meriitit, ja taso kuitenkin sinne yltävät jaksan poimia ajoittain Segerstråleja blogiin. Nytkin tarjolla olevan teos on todella edullisella 800euron lähtöhinnalla varustettu. Kuitenkin teos on tasollisesti hyvä, oikein tyypillinen Segerstråle niin värien, aiheen kuin maalaustyylinsäkin perusteella. Kokoakin löytyy peräti 80x120cm. Mikäli Segerstråle vielä nousee niin tällaisissa teoksissa ne kovimmat nousut tullaan tekemään ja näkemään.

150. Håkan Brunbergille povaan taas viittävaille varmaa nousua ajan saatossa. Naivistinen,
 mutta koominen taide on aina tervetullutta. Brunbergilla on todella hauskoja teemoja, ja ideoita teoksissaan. Varsinkin ne parhaat kannattaa haalia kotiin. Hänen työnsä hinnat ovat laskeneet tässä laskusuhdanteessa aika mukavasti. Ei nyt ihan pahinta romahdusta ole käynyt, mutta selvä laskua kuitenkin. What goes down, must come up. Nimekästä laatutaidetta edullisesti.

173. Eino Ruutsalon kookas akryylityö on sommitelmaltaan, ja väreiltään oikein tyypillinen taiteilijalle. Mielestäni 1000euroa on maltillinen pyynti. On mahdollisuus että Ruusalo vielä joskus nousee jos ja kun moderni taide nyt on ollut hyvässä liidossa viimeiset vuodet. Se ei vaadi kuin yhden Ateneumin intendentin väläyksen Ruutsalon näyttelytä, ja arvon monistus on tapahtunut. Jos vastaavan kokoinen ja tasoinen Nordström, Vanni tai Borgström olisi se 8-10.000euroa niin tuhannen Ruutsalon ei tarvitse kuin olla 4000euroa, ja arvo on nelinkertaistettu!

Hagelstamin T121 tarjoaa paljon mielenkiintoista ihmeteltävää

Hagelstamin toukokuun kuukausihuutokaupassa on tarjolla niin modernia taidetta kuin hyvää lasitaidettakin. Valaisimia sekä kelloja.
Mielenkiintoinen osa-alue on kuukausi sitten pidetyn Modernin huutokaupan osa myymättä jääneistä töistä. Pidettäköön sitä nyt sitten vaikka "alennusmyyntinä". Taidetta ja huonekaluja.
Perinteisesti tarjolla on paljon bulkki taidetta, mutta myös muutamia merkittävämpiä isompia töitä, sekä jotain hyviä Toikan lasiesineitä loppupäässä.
Olkaa hyvät:

385. Kimmo Tolinin kookas mutta hauska, ja värikylläinen Empire State Buildin maalaus. Teoksen hinta olisi taiteilijalla itsellään varmasti jotain 3000-3500euron luokkaa joten lähtöhinta on todella sopiva. Toki teoksen koko rajoittaa hieman ostajakandidaatteja.

329. Pauli Vuorisalon näyttävä, ja ainakin omasta mielestä hieno öljyvärityö! Koko 115cmx115cm on aika passeli modernille öljyvärille. Vuorisalolta ehkä odotettiin aikoinaan enemmän, ja hinnat sitten ajan saatossa laskivat kuten monen muunkin 80 ja 90-luvun taiteilijan kohdalla kävi, mutta Vuorisalon oma nykyvirtauksiinkin sopiva tyyli voi vielä joskus nostaa hänet "unohdettujen" taiteilijoiden joukosta hyväksi nimeksi. Ainakin edullisesti laatutaidetta seinälle jos ei enää todella kuumaksi nimeksi nousekaan.

680. Verner Pantonin System 123 tuoli maksaa uutena 2560euroa joten nyt tarjottu 500euron lähtöhinta on jotakuinkin fiksu. Tuoli on ollut jo kahdessa huutokaupassa aiemmin 1500e ja 1000e lähtöhinnoilla mutta vielä ei ole ostajaa löytynyt. Eiköhän se viimeistään nyt löydy. Vaikka sitten allekirjoittaneesta.

248. Tanskalaisen Frederik Wilhem Svendsenin interiööri öljyvärityö on taiteilijan yleisin toisinto uransa varrelta. Nopea katsaus huutokauppojen historiaan paljasti vajaa kymmenen samanlaista taulua samasta huoneesta maalattuna. Aina hieman eri värisävyillä, ja pienillä sommittelu muutoksilla. Viimevuotinen Ranskan hintanoteeraus on ollut 600€ ja Italiasta 800€. 10v taaksepäin mentäessä teokset ovat olleet jopa 1500€ luokassa.
Kun tässä blogissa on "sijoituskohteita" tarkoitus etsiä niin mikä sen parempi sijoitus kuin tämä. Osta parilla sadalla (ehkä alle?), lähetä keskieurooppalaiseen tai Tanskalaiseen huutokauppaan huudettavaksi 500-800eurolla. Maksa kulut molemmista päistä ja ota parisataa välistä. Peanuts!

1506. Kohteessa on kaksi valaisinta joista toista en tunnista enkä jaksa etsiä katalogeista, mutta kuvan Itsun EV57 valaisimien hinnat ovat olleet useampia satasia ja viimeisin noteeraus on parista valaisimia Annmariksen huutokaupassa hintaan 900€ +kulut. Eli hyvä hankinta jos hinta on fiksu!

501. Rut Bryk on ensisijaisesti tunnettu fantastisista keramiikkateoksistaan, mutta uransa alkuaikoina hän teki myös puupiirroksia. Näitä ei kovin usein liiku markkinoilla. Vasta viimevuosina on ajoittain näkynyt huudettavana. Näissä on se oma fiiliksensä vaikka hinnat eivät toki ikinä keramiikan tasolle tule yltämään.

Helander H9 Lauantain huutokauppa

Helanderin H9 lauantain huutokaupasta löytyy poimittavaa ja blogattavaa.
Tämänkuisesta huutokaupasta framille ei nouse niinkään taide vaan design, korut ja militaria.

Militariapuolelta mielestäni todella mielenkiintoinen esine on Viipurin sukellusveneaseman asevelimerkki. Kaikki suomalainen sukellusvene tavara on mielenkiintoista koska tämä puolustushaaramme osa-alue on ollut niin pienikokoinen ja lyhytaikainen ja silti aiheena jotenkin suomalaiselle eksoottinen ja erikoinen. En ole tällaista merkkiä aiemmin nähnyt eikä niitä varmaan paljon ole liikenteessäkään. En sitä kuitenkaan tähän poimi koska en näe sitä kummoisenakaan sijoituksena., Hinta on siinä missä se nyt on eikä varmasti montaa kymppiä/satasta elä tulevien 20-vuoden aikana suuntaan tai toiseen.
Myös korupuolella kannattaa kauniimpien osapuolien olla hereillä. Vaikka kyse on vanhoista, ja ehkä nykyiseen muoti ja design ihanteeseen ei niin istuvista koruista niin silti tiettyjen korujen kohdalla voi löytää todellisia helmiä yhdistelemällä niitä nykymuotiin. Varsinkin jalokiviä ei käytetä nykykoruissa juuri ollenkaan ja siinä se "erilaisuus" juuri piileekin.

Kelloissa on myös muutamia hyviä yksilöitä joskin alla poimittu IWC on hinnoiteltu valmiiksi edulliseksi. Myös kultainen Omega Seamaster DeVille on fiksun hintainen kun kello muuten huollon ja kiillotuksen jälkeen näyttäisi olevan hyvä ja kolhuton yksilö. Varmasti kelloliikkeen hinta puunauksen jälkeen olisi tässäkin lähempänä 2000euroa.
Muut Eternat, Omegat, Zenithit ja Longinesit ovat lähtöhinnaltaan aika markkinatasoa eli ihan linjassaan.

656. Itsun valaisimet ovat viimeisten vuosien aikana ruvenneet näkymään kansainvälisissäkin huutokaupoissa. Hinnat ovat olleet aluksi maltillisia, mutta ovat vuosi vuodelta nousseet, ja nyt ihan viimeisimmät hintanoteeraukset ovat olleet yllättävänkin kovia. Toki kyse on ollut hyvistä malleista, ja valioyksilöistä mutta en usko että EV70 malli on Itsun malliston häntäpäässä kun mallien arvostuksia ruvetaan listaamaan. Hyvä nousija ja nousu voi olla todella nopeaakin!


673. IWC eli International Watch Companyn kello on Portofino mallistoa. Se näyttäisi olevan hyvässä kunnossa, kultaa, chrono sekä valkoisella taululla ja alkuperäisellä boksilla. Tähän asti kaikki tiptop, ja kuten pitää mutta ainoa tosi harrastajaa hieman hankaava asia on kvartsi koneisto. Automaatti olisi enemmän tosiharrastajan juttu, mutta toisaalta kyse on pukukellosta joka ei tulisi varmasti arkikäyttöön niin kvartsikoneiston voi jossain määrin antaa anteeksi. Maailmanmarkkinahinta liikkuneen kellolla siellä 3000-4000euron tietämissä joten Helanderin kirjaama 1000euroa on hyvä hinta arvokellosta.

3. Toini Muonan ja Hilkka-Liisa Aholan kahden keramiikkakohteen kohteen poimin ihan vain tuon Aholan esineen vuoksi. Jos on hieman kapeammalla kukkarolla liikenteessä, mutta mielii silti jotain uniikkia ja sellaista millä voisi nousunäkymiä olla niin Hilkka-Liisa Aholan reliefit ovat sitä kastia joita ei ole vielä löydetty keräilijöiden keskuudessa, mutta joilla on kaikki tarvittavat edellytykset huimillekin nousuille. Usein ihan Kaipiaisen tai Brykin koristereliefien tasoista jälkeä, ja tyyliä olevat teokset ovat vielä vain murto-osan hintaisia siitä mitä kollegoiden teokset ovat.

649. Kimmo Pyykön versio Yrjö Kukkapuron prototyyppi tuolista. Tuolilla on oma tarinansa siitä miten jätemetallista taidetta tehnyt Pyykkö löysi Kukkapuron mallin roskalavalta, ja teki omilla variaatioilla siitä omaa taidettaan. Tuolin nimi on VEISTOS, ja uudesta pyydetään liikkeessä tällähetkellä niinkin vaatimatonta hintaa kuin 4990€. Tuolit valmistetaan yksittäiskappaleita tilaustöinä. Tuolimalli on ollut osana Design Forum Finlandin Modern Historic 1900 näyttelyä.

Bukowskis Spring Sale F196

Bukowskin tarjonta kevään aloitushuutokauppaan on hämmentävän laadukas.
Totutusta poikkeavasti kaikki aihepiirit ovat iloisesti sekaisin eikä kyseessä ole teemahuutokauppa joita nykyään poikkeuksetta nähdään.
Nykytaide, moderni ja, kulta-aika. Kotimainen ja ulkomainen taide. Kotimaiset design valaisimet, ja huonekalut sekä vanha venäläinen hopea.
No ei kai sillä välitä kunhan tavara on laadukasta, ja onhan se!
Yli 10.000euron lähtöhinnalla olevia teoksia on peräti 37kpl !!!
Tarjonta on myös taiteilijoiden puolelta mykistävää. Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela, Reidar Särestöniemi, Oiva Toikka, Ellen Thesleff, Birger Kaipiainen jne..

Suosittelen huutokauppanäyttöä kaikille!
Siihen tulee suhtautua kuin museokäyntiin joka on tarjolla vain muutaman päivän ajan, kunnes taas kaikki kauneus taas katoaa yksityiskokoelmien uumeniin mistä se on tullutkin.
Hanna Frosterus-Segerstrålen Pieni potilas teos on hänen urallaan ihan huomionarvoinen ja ehdottomasti niitä kärkipään töitä joita harvemmin enää liikkuu.

Kaksi hienoa Unto Pusan kookasta kubistista ja väririkasta teosta ovat näyttäviä ilmestyksiä.

Toisaalta taas Aarno Karimon Mannerheim aiheinen maalaus on naurettavan amatöörimäinen, jopa koominen. Teoksen tausta, ja Mannerheim seisomassa arvokkaasti käsi takin sisässä ovat kuin kaksi eri teosta liimattu vain toisiinsa. Harvemmin Karimolta olen nähnyt näin huonolla sommittelulla olevaa työtä. Voikin hyvin olla että työ on ollut tilaustyö tilaajan toiveiden mukaisesti eikä taiteilija ole saanut vapautta tehdä kuten haluaa.

Sijoitusmielessä tekisi mieli poimia useampiakin kalliita teoksia mutta palvelisiko se keskimääräisen lukijani tarpeita? Harvalla kuitenkaan on varaa ostaa 30.000euron Oiva Toikan lasipöytää tai Birger Kaipiaisen Kukkivat Orvokit reliefiä vaikka sellainen hyvä sijoitus tällähetkellä varmasti olisikin.
Parempi siis pysyä kolmi ja nelinumeroisen lähtöhinnan omaavissa kohteissa.

Heini Riitahuhdalla on todella hyvä boogie päällä. Teoksissa on jonoa, ja tilaajissa on useita julkisia tahoja joka tarkoittaa isompien, ja merkittävien teosten päätymistä myös tasokkaisiin kokoelmiin sekä julkisiksi tilataideteoksiksi. Uskon vastaavan maljakon maksavan Arabialla Riitahuhdan työhuoneella jotain 1400-1700euron luokkaa. Siihen nähden jo lähtöhinta on ihan linjassaan, ja Riitahuhta aika varma nouseva nimi.

Oiva Toikan Kukka niminen lasiveistos on suhteellisen harvinainen joskaan ei uniikki. Mikäli veistos miellyttää silmää voidaan tämä mielestäni laskea jo siihen "keskiluokan" Toikkaan joka ei ole vielä älyttömän kallista, mutta jonka hinta voi moninkertaistua vuosien aikana mikäli Toikan arvonkehitys menee sinne minne toivotaan. Mikään kymmenien tuhansien arvoinen uniikki työ tämä ei  ole, mutta ei myöskään kolmensadan arvoinen lasipullo.

Rafael Wardin teoksissa on ollut nousuja viimeaikoina. Suurin kysyntä näkyy olevan helpommin tulkittavissa teoksissa. Töissä missä on erotettavissa hahmoja, pöytiä, puita jne. Edelleenkään sotkuiset abstraktit Wardit eivät ole niitä kysytyimpiä. Mikäli hankintahinta jää fiksuksi voisi tässä olla oston paikka.

En ole poiminut enää hirveästi kulta-ajan teoksia blogiin johtuen siitä, että laadukkaat ja kalliit teokset 1900-luvun alusta ovat yleensä liian kalliita blogattavaksi, mutta sitten niillä 500-4000euron teoksilla en näe juurikaan nousunäkymiä. Ainoita nuosijoita viimevuosina "edullisemmasta" viimevuosisadan vaihteen taiteesta ovatkin olleet etsaukset näiltä kärkinimiltä. Itse yhden vastaavanoloisen Simbergin etsauksen omistavana koen sitä katsoessa sen antavan minulle ihan omanlaisensa fiiliksen. Jotenkin nostalgisen, rauhallisen, kaihoisan.. hmm vaikea pukea sanoiksi. Tämäkin "No.5" eli tuttavallisemmin kilpa-ajo jäällä työ on todella kiva ja sen fiiliksen voi oikein käsin koskea. Varsinkin Simbergin kuolema sekä talvitie etsaukset ovat olleet hyvissä hintanoteerauksissa viimeaikoina, ja tämä on vielä väritetty ja aavistuksen harvinaisempi työ.

Nykytaidetta Bukowskilla, Contemporary Helsinki 2019

Hauska peilata nykytaiteen hintoja jälkimarkkinoilla eli hintoja huutokauppamaailmassa samalla kun Kaapelitehtaalla on menossa Taidemaalariliiton teosvälitys, ja Ornamon teosmyynti.
Bukowskilla nyt tarjolla olevista taiteilijoista valtaosan töitä on aiempina vuosina ollut teosvälityksessä kaupan.
Näin se taidekenttä kokoajan muuttuu. Vasta viimevuosina Contemporaryt eli nykytaidehuutokaupat ovat tulleet kuvioihin.
Aiemmin nykytaide oli Modernin huutokauppateeman alla joka sitten tarkoittikin kuvataiteessa kaiken 50-luvusta eteenpäin. Hyvä että tilanne on muuttunut.

Poimin neljä mielenkiintoista kohdetta joiden vasarahintaa kannattaa seurata.

Jani Leinosen työt ovat jo kovaa valuuttaa, ja tulevat vielä nousemaan lisää kunhan herran taiteilut löydetään ulkomailla entistä laajemmin.
Tässäkin Leinoselle tyypillisesti kriitin saa niskaansa multikansallinen Nestle joka ei olekkaan Colt asevalmistajan kanssa assosiation vaan assasination. Siellähän ne sokerimurot, pohjavedet ja asekauppa loppupeleissä ovat saman pöydän ääressä päätettäviä asioita vaikka se perus kuluttajalle kaukaiselta ja foliohattu asialta tuntuisikin.
Jos budjetti ei taivu lähemmäs 10.000euroa niin samasta teoksesta on huudettavan myös serigrafia.

Jani Hännisen katutaide on myös nousu suhdanteessa.
Tämä mielenkiintoinen veistos on kuvataideakatemian lopputyö, ja siltäosin aika merkittävä teos Hännisen uran kannalta. Police Bastard veistoksen/sätkynuken kaikkine fuck police bommauksineen on näyttävä työ. FPS.än heitto vasemmassa kädessä on kiva yksityiskohta.

Huom! Hännisellä alkoi juuri näyttely Suvilahdessa Urbaanin taiteen merkittävimmässä galleriassa MYM.issä eli Make Your Markissa, ja se jatkuu 30.3.2019 asti. Kannattaa käydä tutustumassa.

Pasi Tammi on ollut viimevuodet hieman näkymättömämmässä roolissa, tai sitten olen vain ollut väärässä paikassa väärään aikaan kun en muista nähneeni mitään artikkeleita, näyttelymainoksia tai edes teoksia huutokaupoissa. Tammella on silti ollut hyvä boogie päällä töiden kanssa.
Monissa töissä Tammea voisi heiman verrata Sampsa Sarparantaan joka on toinen tähän poimittu teos. Heidän tyylinsä tiettyjen töiden osalta on aika samankaltainen, kuten näissäkin teoksissa.
Molemmat ovat vakiinnuttaneet paikkansa nykytaidekentässä enkä uskon että ainakaan rahojaan menettää jos jommankumman herran teoksia hankkii.


Ja teosten arvosta vielä muutama sana:

Minulta kysyttiin Taidemaalariliiton teosvälityksen lehdistöpäivänä erään keskustelun yhteydessä että: Ostatko tai suositteletko töitä ostettavaksi vain arvonkehitys perspektiivistä?"

Muistutan kaikkia lukijoita siitä, että oli työ ihan mikä tai kenen vain, niin lähtökohta jokaiselle taidehankinnalle pitää olla oma fiilis teoksesta. Jos teos ei puhuttele tai se on huono niin jätä ostamatta!
Se on aivan sama onko kyseessä Riiko Sakkinen, Pablo Picasso, EGS vai Albert Edelfelt. Oma maku on ensimmäinen ja tärkein asia, sitten vasta katsotaan nimeä ja arvonkehitystä ja muita toissijaisia seikkoja.

Taidemaalariliiton Teosvälityksen & Ornamon Teosmyynnin 2019 vuoden Top 20!

On taas vuoden kohokohdan aika mitä nykytaidekenttään tulee!
Taidemaalariliiton teosvälityksen, sekä Ornamon teosmyynnin ollessa yhteistuumin perinteisesti maaliskuun toisella ja kolmannella viikolla Kaapelitehtaalla.
Hallit täyttyvät viikon ajaksi taiteen keräilijöistä ja harrastajista. Teoksia on tarjolla yhteensä yli 2000kpl, ja monet taiteilijat voivat tuoda viikon kuluessa myytyjen taulujen tilalle lisää myytävää.
Toki jotain teoksia meni jo perjantaina eli suljettuna ripustuspäivänä jolloin säätiöt ja kokoelmat tekevät hankintojaan.
Lauantaina ovien avautuessa rupeaa suhina käymään, ja teoksia kannetaan ulos kaksin käsin.
Tapahtuma on kasvanut joka vuosi, ja kävijämäärä liikkuu siellä 20.000 hengen tietämissä.
Aamulla Ylen Aamu TV teki suoraa livelähetystä paikanpäältä. Myös kaikki suurimmat valtakunnalliset mediat näkyvät tehneen jutun näyttelystä.

Kuluttaja ei missään saa niin hyvää katsausta nykytaiteeseen, ja uusimpiin taidesuuntauksiin kuin täällä. Yhdellä kertaa saman katon alla kuvataide, keramiikka sekä lasitaide. Perimmäisessä tilassa löytyy myös Korutaideyhdistyksen vastaava myyntinäyttely.
Tänävuonna lisäpiste pitää antaa teosvälitykselle ehkä viimevuotta kattavammasta annista. Teosmäärä itsessään on samaa kokoluokkaa, mutta mielestäni esillä ollut taide oli yksilöllisempää, ja monipuolisempaa. Joukosta erottui useampi taiteilija omalla tyylillään ja kädenjäljellään.

Alla olevan lista ei ole paremmuusjärjestyksessä.

En sano että Taideblogi Helsingin vuotuinen Kaapelitehtaan TOP lista olisi absoluuttinen totuus taidemaailman nimistä, mutta vaatimattomasti ilmaistuna "kyllä aurinko paistaa allaoleville taiteilijoille päivin ja öin!"

Taidemaalariliiton sekä Ornamon teosmyyntien 2019 vuoden TOP 20 

Ville Räty, Fun Park

Jakke Haapanen, Lokakuu

Markku Laakso, Hiljainen Kuoro

Tiitus Petäjäniemi, Point on intrest

Jussi Twoseven, Brick Elegance²

 Eliisa Tuisku, 7Up

Heidi Naumanen, Sumuposa

Jenny Yppärilä, Ovi 2 (Berliini)

Janne Kärkkäinen, Villi syke

Tuija Markonsalo, Blue DNA

Tatu Vuorio, Kaunis on maa, niin varjoisat veet

Jukka Siikala, Auringon sylki

Vilmalotta Olivia Schafhauser, Moment of connection

Satu Rautiainen, Elävä huone

Maaria Jokimies, Jos ahdistaa, niin me voidaan hei laulaa sulle

Pauliina Waris, Batman

Ja Ornon puolelta:

Heini Riitahuhta

Teemu Salonen, Miami Vice

Jukka Hakanen, Yksi, Spray Cans

Paula Pääkkönen: 1. Assorted flavours: Mint   2. Assorted flavours: Rasberry   2. Assorted flavours: Pear

Pidän loppukaneettina saman vuodatuksen kun aiempina vuosina. Monista yllä kuvatuista töistä ei saa kunnon perspektiiviä ja ulottuvuutta näkyviin kameran avulla.
Livenä hämmästeltynä teos puhutteli ja ihastutti mutta kuvassa ulottuvuudet häviävät ja osittainen "blaah" tulee tilalle. Kuitenkin mikä vain listatuista töistä on varmasti oiva lisä minkä tasoiseen taidekokoelmaan tahansa. Myöskään teoksen koko ei välity kuvan perusteella.
Tämän johdosta suosittelenkin lämpimästi käymään paikanpäällä saamassa omat WOW elämykset kustakin työstä.
Mikäli kukkaro ei taivu vaikka mielen tekisi moni taiteilijoista useine teoksineen löytyy esimerkiksi taidelainaamon sivuilta jotakautta pystyy myös hankkimaan vähittäismaksulla.
Ennemmin sitä uniikkiin taideteokseen investoi 50euroa kuukaudessa kun isompaan led telkkariin!!

Ville Räty (s.1980) on ollut hyvässä nousussa viimevuosina. Hyviä solo kuin myös ryhmänäyttelyitä takana. Omintakeinen ja tunnistettava tyyli. Nyt tarjolla olleet kaksi teosta olivat tyypillistä Rätyä. Rakennuksia ja kaupunkimaisemia. Hieman apokalyptinen tunnelma on aina läsnä.

Jakke Haapasen (s.1961) klovni työ on todella monitulkintainen eikä teoksen nimi "lokakuu" ainakaan helpota taiteilijan ajatuksenjuoksun tavoittelua. Melankolinen roolinsa vanki tyhjentyneineen ilmapalloineen. Surullinen mutta puhutteleva työ.

Markku Laakson (s.1970) Hiljainen kuoro teos on hauska, siisti, ja friikki kaikkea yhtäaikaa.
Moni tietää miehen Elvis aiheisista teoksistaan. Nyt teosten aihepiirissä on ollut kaksoset ja tässä kuvatussa teoksessa tytöt kloonattuna moneen kertaan.

Tiitus Petäjäniemi (s.1983) yksi niistä taiteilijoista johon itse satsaisin mikäli myös rahallinen nousu on joskus toiveissa. Tasoonsa nähden suhteessa vähän huomiota saanut taiteilija joka erottuu hyvin massasta, ja hänen teoksissaan on omintakeisuutta. Nyt hinnat ovat vielä todella kohtuulliset, ja oston paikka olisi nyt eikä 7 vuoden päästä kun hinnoissa on nolla perässä.
 
Jussi TwoSeven (s.1983) tuntuu parantavan juoksuaan vuosi vuodelta. Merkittävimpiä töitä ja tilauksia tulee jokavuosi lisää. Uraa auttaa hienosti urbaanin katutaiteen valtava loikka muutamassa vuodessa marginaalisemmasta taiteenlajista tämän hetken "hot" jutuksi.
Molemmat tarjolla olevat teokset menivät välittömästi kaupaksi ovien auettua. TwoSeven on ollut hyvässä nosteessa jo pitkään ja lento sen kuin jatkuu. Hyvä sijoitus ehdottomasti.

Eliisa Tuiskun (s.1976) teokset ovat mielenkiintoisia. Taiteilija oli tuonut Kaapelitehtaalle esille kaksi teosta, ja molemmat vangitsivat hienosti katseen. Abstrakteja muotoja johon oli taitavasti sekoitettu hieman katutaidemaista rosoisuutta. Silmiin istuvat värisävyt, ja sommitelmat.

Heidi Naumasen (s 1984) teos piti kuvata vinosti jotta lukijalle avautuisi taiteilijan näkemys edes hieman. Kolme samalla idealla tehtyä työtä. Laatikko joka oli laitettu esille ikkunalaudalle niin että luonnonvalo sai herättää teoksen eloon takapuolelta. Hauska idea, ja päiväsaikaan näytti että takana olisi erillinen valolähde.

Jenny Yppärilän (s.1980) idea töiden tai pikemminkin kadunkulmien kolmiulotteisuudesta oli aivan veertaansa vailla. Ehdottoman omintakeinen tyyli ja toteutusidea. Kodin seinällä varma ice breaker vieraiden tullessa kylään. Pitänee pitää taiteilijaa silmällä, ja hankkia kokoelmiin kunhan sopiva hetki tulee. Sanoisin että tämänvuoden omaperäisin ja massasta erottuvin taiteilija Kaapelitehtaalla.


Janne Kärkkäinen (s.1981) edusti tälläkertaa kaapelin tarjonnasta pop taidetta parhaimmillaan. Hauskat värimaailmat, ja veikeät aiheet. Ripaus Jani Leinosta joukossa. Seuraamisen arvoinen taiteilija jonka läpimurto antaa odottaa itseään vielä hetken. Janne hang on there!

Tuija Markonsalo (s.1969) on taidealan veteraani. Näyttelyitä jäsenyyksiä, ja mainintoja pitkä litannia. Eikä ihme, tyyli on hauska ja veikeä. Ajoittain teokset menevät askarteluksi, mutta positiivisessa merkityksessä. Esimerkiksi poimitussa työssä kengännauhat on kaikki maalattu yksilöllisesti ja tehty niistä sommitelma kokonaisuutta silmälläpitäen.

Tatu Vuorio (s.1980) teos näyttää kuvassa kankaalle maalatulta öljyväriltä, mutta materiaali oli maalattu ja kaiverrettu puu.
Teos ei näytä kuvassa oikein miltään, mutta paikanpäällä se vangitsee katseen todella hienosti ottaessaan tilan haltuun. Lähemmin tarkasteltuna teos muttaa muotoaan eri kuvakulmista katsottuna.
Vuorio on saanut hyvin nimeä viimevuosina. Teokset ja niiden materiaalit ovat todella monipuolisia ja mielikuvituksellisia. Lasia, puuta, metallia, hahmoja seisomassa taulujen etualalla jne. Hyvä meninkin!

Jukka Siikala (s.1971) ei siis ole meri aiheinen valokuvataiteilija. Ei ole ei. Kyseessä tosiaankin on ällystyttävän taidokkaasti maalattu öljyvärityö joka avautuu katsojalle vasta alle puolenmetrin etäisyydeltä. Ihan heti ei tule mieleen montaa vastaavaan kykenevää taiteilijaa.
 
Vilmalotta Olivia Schafhauser (s.1972) on ollut aiemminkin poimittuna Taideblogi Helsingin teosvälityksen Top listalle eikä suotta. Nyt pitkälista näyttelyitä, ja mainintoja takaavat nimen kaiverruksen taidehistorian lehdille. Oma luottoni Schaufhauseriin on olemassa, ja uskon että työt tulevat nousemaan tulevaisuudessa nykyistä korkeammiksi.

Satu Rautiaisen (s.1982) elävä huone teoksen nimi viitannee niin ihmisiin kuin kasveihin ympärillä. Rautiainen ammentaa inspiraatiota luonnosta ja ymmärrettävästi teosten värimaailma vihertävä.
Hauska työ joka paranee kun pääsee naamatusten sen kanssa.

Maaria Jokimiehen (s.1992) lystikkäistä teoksista tulee hyvälle päälle. Nykytaide kentällä on yksi-kaksi hieman samantyylistä taiteilijaa, mutta kuitenkin jokaisella on oma vivahteensa teoksissa. Tyyli muistuttaa myös hieman Vilmalotta Olivia Schafhauserin varhaisia töitä.
Kyseessä on nuori taiteilija, ja oman näkemykseni mukaan jos omintakeisuutta ja huomion herättämistä on saatu jo tässä vaiheessa uraa aikaiseksi niin herää kysymys mitä on vasta tulossa.
Hinnoista toki riippuen tässä voisi olla ostosten paikka. Kuvan teos oli 1400euroa.

Pauliina Wariksen (s.1982) kahden lapsiaiheisen teoksen tunnelman, ilmeen ja asennon voi vangita vain äiti. Hauskat puulle maalatut "vangitut hetket" omaavat sitä jotain omaa juttuaan vaikka nopeasti vilkaistuna eivät annan mitään, mutta perheellinen henkilö saanee teoksista sen taiteilijan hakeman hetken irti.

Teemu Salonen (s.1976) herätti ihastusta Miami Vice pöydällään. Ehkä aavistuksen käytännöllisyyttä teoksen pintaan olisi voinut tuoda jolloin siinä olisi joku lehti voinutkin pysyä paikoillaan. Kuitenkin todella loistava idea miten tuoda Miamin beach olohuoneeseeni. Varma ice-breaker vieraiden saapuessa. Salosella on muutenkin paljon oivaltavia teoksia joissa on hauska idea.

Jukka Hakaselle (s.1984) on ehdottomasti ostosuositus! Teokset ovat vielä fiksun hintaisia ja aivan omaa luokkaansa! Kuvissa sitä "jujua" ei saa oikein irti mutta todella loistavilla oivalluksilla tehty.
Miehen tausta on katutaiteessa ja graffiteissa. Viimeaikoina tilaustöinä on tehty useita muraaleja. Make Your Mark Gallerian näyttely viimevuonna oli myös onnistunut.
Tässä on hyvä esimerkki millaisiin eri muotoihin katutaide voi jäsentyä tullessaan seinille laillisena. Pitäkää Hakasta silmällä.


Paula Pääkkönen (s.1990) edustaa kokoajan vähenevää lasitaiteilijoiden ryhmää. Kolmen jäätelön sarja oli hauska ja herättänee ihmetystä virtiinissä. Pääkkösen muutkin teokset ovat hauskoja ja perinteisistä lasikipoista poikkeavia taideteoksia joista oma kädenjälki on havaittavissa. Nuori ikä kertoo että Paulalla on vielä paljon annettavaa meille tulevaisuudessa.

Hagelstamin A206 Kuukausihuutokauppa

Hagelstamin maaliskuun kuukausihuutokauppa noudattelee aiemmasta tuttua linjaa.
Poikkeuksen valtavirtaan tekee muutamien taiteilijoiden runsaampi teosten määrä. Jo viimevuonna yhteen kirjoitukseen poimittuja aikalailla tuntemattoman Arna Ranckenin töitä on tullut lisää tarjoille.
Olli Jokea on puskenut markkinoille joku kauppias jo hetken aikaa. Ihan hyviä teoksia kyllä ja symppis herra. Parhaana aikakautenaan hän oli todella arvostettu taiteilija, mutta kovassa suvantovaiheessa ainakin arvonsa puolesta juuri nyt. Näitä on ysärillä haalittu moneen kokoelmaan isoillakin rahoilla mutta nyt niitä saa valita pilkkahintaan.
Tässä jotain omaan silmään osuneita kohteita:

597. Lisa Johansson-Papen nousua on ruvennut näkymään tässä kuluneina vuosina ja etenevissä määrin valaisimia on päätynyt ulkomaille keräilijöille. Ei se vaadi kun pari isompaan diileriä jotka rupeavat satsaamaan vielä edullisiin Papeihin niin sitten nousee. Vastaavan tyyliset Tynellin valaisimet olivat 10v sitten 400euroa. Nyt niissä pelkkä nollan lisääminen ei riitä. Ruvetaan vielä puhumaan kertotaulusta tämän lisäksi!

143. Kuten aiemmin olen maininnut Antti Vuoren naivistiset työt ovat omiaan lastenhuoneisiin, ja tällähetkellä teosten hinta on melkein edullisempi kuin joku turhanpuhuvan Ikean "taideteos" suoraan Pakistanista. Jos sijoituspaikka kotoa löytyy niin näillä pystyy stailaamaan todella yksilöllisiä lastenhuoneitakin eikä tarvitse stressata heittääkö joku dublon tuhansien arvoisen Edelfeltistä läpi.

165. Erik Juseliuksen aivan mahtava rantateos Hangosta. Tammisaarella ja Hangolla on oma erityispaikkansa monen pääkaupunkiseutulaisen sydämessä kesäpaikkojen muodossa. Aivan fantastisia kesäkaupunkeja. Voin valehtelematta sanoa että tämä työ on ehdottomasti paras ikinä näkemäni Juseliuksen maalaus. Hieno työ joka kelpaa niin kesämökin, kodin kuin museonkin kokoelmiin.

336.Martta Wendelinin teoksia on todella harvoin tarjolla ja nyt niitä on peräti viisitoista (poislukien kansigrafiikat). Aiheena tietysti joulu, ja kristillisyys eivät ole niin myyviä kuin voisivat olla, mutta ehdottomasti seuraamisen arvoinen kohde. Yksittäiset työt ovat usein monia satoja. Tässä lähtöhinnan toteutuessa hinnaksi jäisi vain parisataa per työ eli olisi ihan tilin paikka kun kokoelman pilkkoisi ja myisi yksitellen ajan kanssa eteenpäin.

Helanderin muutokset sekä Lauantai huutokauppa helmikuussa 2019

Helander tiedotti aiemmalla viikolla tehneensä muutoksia huutokauppaportaaliinsa sekä huutokauppojen logiikkaan.
Nykyisin huutokauppoja on kolmenlaisia.
Lauantai huutokaupat jollaisesta tämänkin kirjoituksen kohteet ovat poimittu pidetään kerran kuukaudessa. Sama ideologia kuin muillakin huutokaupoilla, ja mikä Helanderilla oli aiemmin.
Lauantai huutokauppaan on tarkoitus poimia ne parhaat kohteet.

Sitten löytyy viikkohuutokauppaa ja kuukausihuutokauppaan.
Tavallaan näiden ero on kerrottu kyllä, mutta silti hieman hämärän peittoon jää ainakin allekirjoittaneelle miksi on kuukausi ja lauantai huutokaupat erikseen.
Kalusteita ei haluta tuoda lauantai huutokauppaan vaan pyhittää se ilmeisesti lasille koruille ja desigille, mutta kokonaisuutta katsoessa kolme eri profiilin huutokauppaa sekoittaa pakkaa.
Eikö kuukausihuutokaupasta voisi arvokkaampia ja design kalusteita sekä muita kohteita siirtää lauantai huutokauppaan, ja vähemmän arvokas bulkkitavara sitten viikkohuutokauppaan joka kulki aiemmin iltahuutokauppa nimellä. Meklaamisen nopeutta parantessa pituus voidaan pitää aisoissa.

Myös kaivattu online tarjoaminen olisi voinut tulla jo nyt kuvioihin.
Online tarjoamisen puuttuminen yhdistettynä vain parin päivän näyttöaikaan arki-iltaisin (kuukausi ja viikkohuutokaupoissa) karsii varmasti paljon huutajia.
Sentään lauantai huutokaupan luettelo julkaistiin alkuviikosta eli 5pv ennen huutista.

Samalla luettelopohja on muuttunut ruotsissa todella laajasti käytettävään Auction2000-Online pohjaan. Henkilökohtainen mielipide kyseisestä pohjasta on "cheap looking" mutta käytettävyys on tietysti ihan hyvä. Suomessa kyseistä Auction2000 luettelopohjaa käyttää muistaakseni yksi tai kaksi pienempää huutokauppaa maakunnissa, mutta uskoisin tämän ohjelman helpottaneen Helanderin arkea kun tähän kerran siirryttiin, TAI sitten siirtymisen motiivina on alkava ulkomaan valloitus.
Tuo Auction2000 pohja on nimittäin helppo liittää ulkomaisiin, lähinnä ruotsalais vetoisiin huutokauppa koalitioihin jossa yhdestä hakupalkista löytyy 20-30 huutokaupan aktiiviset kohteet. Näin Helanderin asiakaspotentiaali nousisi ihan uudelle tasolle.

No aika näyttää miten huutokauppojen järjestelymuutokset otetaan vastaan ja tuleeko Online tarjoaminen mahdolliseksi jossain välissä.

Ja on tässä muutama kohdekin poimittavaksi tulevasta lauantain huutokaupasta:

49. Heuerin (nykyisin Tag Heuer) vintage chronot ovat kovassa huudossa ja oikein kysyttyjä kellomarkkinoilla. Kyseinen yksilö kaipaisi kunnon kiillotuksen ja läpikäynnin mutta keräiltävä arvokello ehdottomasti kyseessä. Tag Heuer tekee myös "vintage" mallia tästä mutta keräilijöiden keskuudessa merkintä TAG on liikaa ja arvonnousun takaa pelkkä Heuer. Tämä malli on jostain 70 luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Näyttäisi myös että ranneke on alkuperäinen joka nostaisi arvoa, ja kysyntää huimasti. 2000euron lähtöhinta on fiksu ja kohdillaan.

62. Paavo Tynellin 9602 valaisimen varjostin puuttuu mutta runko ja punos itsessään ovat hyväkuntoiset. Kärjen teettäminen jälkikäteen ei ole maailmaa kaatava asia jos vain työstöjälki vastaa originaalia. Kyseisten valaisimien pyynnit ovat parhaimmillaan jo toisellakymmenellä tuhannella joten varjostimettomankin yksilön lähtöhinnan ollessa 3000euroa on nousun paikka olemassa vaikka varjostimen joutuisikin teetättämään.

470. Carolus Enckelin grafiikkakin on nykyisin poimimisen arvoista. Enckelin työt ovat olleet hyvässä nosteessa, niin uniikkien kuin grafiikankin osalta. Uskon että nousu jatkunee vielä jonkunaikaa. Ei Enckelistä varmaan uutta kiintotähteä saada modernin taiteen saralle, mutta nimi on hyvä ja arvo vähintäänkin pysyy paikoillaan.