perjantai 13. elokuuta 2021

Hagelstamin elokuun huutokauppa sytytti vihdoin inspiraation

 

Päätin blogata pitkästä aikaa. Arkilämän profaanit kiireet, ja lämmin kesä ovat osaltaan hiivuttaneet inspiraatiota kirjoittamiseen. Toki osasyy lienee oma kohonnut kriittisyys hyvän työn osalta. Minkä työn todella kelpuutan kehuttavaksi ja minkä oikeasti itse hankkisin kokoelmaan. Jokaisella taiteilijalla on hyviä töitä, ja vähemmän hyviä töitä mutta sitten kun taiteilijan pitäisi olla "kuuma nimi" ja kaiken lisäksi työnkin pitäisi olla hyvää tuotantoa ja arvokin vielä kaiken lisäksi säilyttää tai mielellään jopa nostaa sitä niin vähenevissä määrin tuntuu olevan kirjoitettavaa.

Nyt kuitenkin Hagelstamin elokuun huutokaupassa on muutamia töitä jotka värisyttivät viisaria niin päätin ryhtyä tuumasta toimeen.

 Taideblogi Helsinki (c) Helge Dahlman, Göran Augustson

47.  Helge Dahlmanilta poikkeuksellisen värikäs ja kiva työ. Dahlmanin hinnat romahtivat taiteen laskusuhdanteessa. Aiemmin toistatuhatta maksavat teokset olivatkin enää 300euroa. Usein myös värimaailma on aika harmaa, ja yksitoikkoinen. Nyt tarjolla olevat kaksi teosta ovat todella poikkeuksellista tuotantoa eli värikkäät ja raikkaat. Näkemättä signeerausta olisin ennemmin veikannut taiteilijaksi Verner Thomea kuin Dahlmania. Tämän lisäksi kehykset sopivat näihin enemmän kuin hyvin. Hyvä ostos jos teokset mielyttävät silmää.

 

 95. Göran Augustsonin valtavirrasta poikkeava työ on oikein raikas ja kiva kasari tyylisistä laineista huolimatta. Augustson kuului juuri 90-luvun alun taidebuumin kuumimpiin nimiin, ja teokset maksoivat aivan maltaita. Sittemmin hinnat ovat romahtaneet lähes kehysten tasolle. Toki 80 luvun Augustson look on kieltämättä hieman out mutta tämä teos on oikein positiivinen poikkeus hänen tuotantoonsa. Arvatenkin nyt saisi edullisesti tunnetun taiteilijan tasokkaan teoksen.

 Taideblogi Helsinki (c) Kuutti Lavonen, Yngve Bäck,

184. Kuutti Lavonen on ollut kovassa nosteessa viimevuosina. En olisi osannut 5 vuotta sitten tätä ennustaa. Toki Lavonen on ollut aina arvostettu taiteilija, mutta litografioiden hinnat ovat nousseet kuluneiden vuosien aikana mukavan tasaisesti. Didrichsenin viimvuotinen 60-vuotis juhlanäyttely on ollut varmasti omiaan lisäämään kysyntää. Tärkeä huomio myös on että hintojen nousua eivät nimenomaan ole tehneet huutokauppakamarit korotetuilla lähtöhinnoilla vaan huutajien paljous on nostanut ne ylös edelleenkin maltillisista lähtöhinnoista. Lavonen on ”vasta” 61-vuotias joten uskon että pitkässä juoksussa kaikki hänen työt vähintäänkin pitävät arvonsa. Turvallinen hankinta.

  

210. Yngve Bäckin teosten jatkuva hinnannousu selittynee myös varmasti töiden helpolla sijoitettavuudella. Modernit, ja värikylläiset työt nimittäin sopivat aikalailla minkälaiseen sisustukseen tahansa joten myös potentiaalinen ostajakunta on laaja. Nyt tarjolla oleva työ on poikkeuksellisen suurikokoinen. Takana olevat laput antanevat hieman tutkimisen aihetta. Teos on ollut ilmeisesti suomalaisessa nykytaidenäyttelyssä Tukholman kansallismuseossa. Ilmeisesti omistaja tai ostaja on ollut ruotsalainen ekonomisti Erik Lindahl. Mielenkiintoinen työ ja pienellä vaivalla provenienssikin on varmasti selvitettävissä.

keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Kipsiveistoksen korjaus / konservointi. Jussi Mäntynen

Haltuuni on ollut joskus 10 vuotta sitten eksynyt Jussi Mäntysen juoksevat vasikat veistos joka on tehty kipsistä. Veistos ei ole löytänyt paikkaansa kolhuista johtuen, ja on pyörinyt "jaloissa" jo vuositolkulla. Yhden kerran olen vuosien aikana huutokauppoja selatessani tähän samaan työhön törmännyt, mutta yleinen se ei ole. Valmistusmäärä olisi kiva tietää, mutta ei se kovin suuri voi olla.

Ostin veistoksen aikoinani ajatuksena konservoituttaa se asiansa osaavalla ammattilaisella, mutta kuten välillä tästä kehkeytyi tällainen ikuisuusprojekti periaatteena "sitten kun kerkeän".

Itselleni on kertynyt kokemuksia useammasta konservointiyrityksestä. Muutama Konservointiliiton jäsenyritys on tehnyt tauluja, eräs toimija kipsiä ja toinen keramiikkaa. Kenestäkään ei ole vielä huomautettavaa löytynyt. Työt on tehty sovitusti, ja hinta-arviot pitäneet kutakuinkin paikkansa.

Mäntysen veistoksen löytyminen taas yhdestä laatikosta parivuoden hiljaiselon jälkeen sai minut vihdoin ja viimein tuumasta toimeen. Oli patsaan sitten lopulta tarkoitus päästä näytille tai joutua huutokaupattavaksi niin ei se ainakaan itsestään korjautuisi laatikossa maatessaan.

Osumia ja nirhaumia oli vuosien saatossa kertynyt. Jalustan kulmista oli pieniltä alueilta lähtenyt väriä pois kuten myös vasikan turvasta. Kuten kuvistä näkee häntä, korva ja toisen vasikan etujalka olivat kokeneet suurimpia vaurioita. En ole aiemmin päässyt näkemään sitä syvellisemmin tällaisen veistoksen sisälle joten en esimerkiksi tiennyt että tämäntyylisen työn perusrunkona on rautalankaa joskin nyt maalaisjärjellä ajateltuna se on enemmän kuin loogista.

Otin työstä hyvät kuvat, ja vaurioista vielä tarkemmat. Lähetin tarjouspyynnön kolmelle kipsiä konservoivalle taholle joista kahdesta minulla on aiempi kokemus. Vastaukset tulivat kaikilta kolmen päivän sisällä. Kallein tarjous oli 450euroa yritykseltä joka on minulle entuudestaan. Toinen tarjous oli 220euroa mutta yritys entuudesaan tuntematon. Edullisin tarjous tuli Keramiikkapaja Erkki Steniukselta joka oli toiseksiedullisinta hieman edullisempi. 

Erkki Stenius on itselleni tuttu toimija ja hyväksi todettu. Erkki on työskennellyt mm Savitorpassa Nurmijärvellä. Työntekijöitä on ymmärtääkseni kolme, ja kaikki asiansa osaavia ammattilaisia. Keramiikkapaja sijaitsee Tapaninkylässä Helsingissä. Kiireiltäni en joutanut itse viedä veistosta paikanpäälle niin lähetin sen mahdollisimman luotettavalla kuljetuksella. Suomen Postilla ;). Ajatuksena oli että veistos on jo valmiiksi kärsinyt niin ei Posti voi enää sitä juuri pahemmin rikkoa. 

Steniuksen keramiikkapajalla tehdään nimensä mukaisesti omaa keramiikkaa. Erkki on myös kehitellyt vuosien saatossa oma salaisen metodin posliinikrakeloitumisten poistamiseen. Tiedän että on useita muitakin tahoja jotka voivat krakeloitumisia poistaa, mutta jotkut käyttävät osin myrkyllisiä aineita lasitteen puhdistamiseen joka taas sisältää oma riskinsä sikäli kun kyse on ruokailuastioista. Varsinkin astioista joissa voidaan tarjoilla jotain kuumaa jolloin lämpötilannousu on omiaan lisäämään kemikaalien aktivoitumista. 

Stenius tunnetaan myös Arabian keramiikanharrastajien keskuudessa hyvin koska hän saa todella karmeankin näköisistä, tummentuneista ja toivottomiksi havaituista astioista käytännössä täysin uudenveroisia kunhan ne ovat ehjiä. Itsellä on kokemusta myös muutaman 1800-luvun Arabian astian puhdistamisesta hänellä, ja en olisi kyllä ikinä uskonut millainen lopputulos voi tulla kun tietää miten toivottomannäköisista tapauksista oli kyse. Tosin ihan kympin kahvikuppeja siellä ei kannata puhdistuttaa koska aivan ilmaista lystiä se ei ole joskaan ei nyt mitään tajuttoman arvokastakaan.

Valintani siis tämän veistoksen konservoinnin suorittajaksi ei ollut vaikea koska toinen tuttu yritys oli yli kaksikertaa kalliimpi kuin edullisin ja aiemmin jo hyväksi todettu.


Antaa kuvien puhua puolestaan.

Taideblogi Helsinki (c) Jussi Mäntynen, Veistoksen / Patsaan korjaus / konservointi
Lähtöasetelma. Vaurioita hännässä, jalassa, molempien vasikoiden korvissa, turvassa sekä jalustassa

Taideblogi Helsinki (c) Jussi Mäntynen, Veistoksen / Patsaan korjaus / konservointi
Punaisella merkitty suurimmat vauriot. Oikealla veistos konservoituna.

Taideblogi Helsinki (c) Jussi Mäntynen, Veistoksen / Patsaan korjaus / konservointi
Korvan osumaa oli joskus liimattu ja maalattu huonosti. Konservoinnissa selvisi että kipsiä oli irti hieman suuremmaltakin alueelta vaurioin vieresä jolloin kaikki irronnut kipsi otettiin pois ja kiinnitettiin takaisin.

Taideblogi Helsinki (c) Jussi Mäntynen, Veistoksen / Patsaan korjaus / konservointi
Katkennut korva sekä kolhiintunut jalka ennen ja jälkeen

Taideblogi Helsinki (c) Jussi Mäntynen, Veistoksen / Patsaan korjaus / konservointi
Myös hännästä oli rautalanka näkyvissä

Taideblogi Helsinki (c) Jussi Mäntynen
Ja tässä lopputulema

Suoraan sanottuna veistos oli aika hurjassa kunnossa enkä aivan liikoja uskaltanut odottaa siltä. Osumaa ja halkeamaa oli jos jonkinmoista. Oletin myös että uudelleen tehtävä maalaus muuttaisi veistoksen väriä hieman. Suureksi yllätyksekseni kaikki olettamukseni olivat vääriä. Veistoksen täysin alkuperäinen sävy on saatu säilytettyä, ja jokainen kohta on saatu korjattua täysin alkuperäisenlaiseksi niin ettei eroa huomaa jos ei tiedä sitä korjattaneen. En voi kun ihmetellä miksi tämä kesti 10 vuotta. No parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Kiitos Keramiikkapaja Erkki Stenius

 
Tykkää Taideblogi Helsinki sivusta myös Facebookissa niin saat uusimmat päivitykset aina uutisvirtaasi 

 




















Hagelstamin klassinen T133 ei petä odotuksia

Hagelstamilla järjestettävä Classic T133 ei petä odotuksia. Voisin melkein sanoa että yksi viimevuosien parhaista klassisista huutokaupoista. Laajalti taidetta, hyviltä kärkinimiltä, ja mikä parasta todella tasokkaita teoksia. Muutama aivan huipputyö, ja proveniensseistäkin näkee että moni töistä on käynyt näyttelyissä jossain vaihessa elämäänsä sekä luetteloitu kirjoissa.

Pitin oikein ajan kanssa miettiä blogin alkuperäistä tarkoitusta sijoitus perspektiivistä, ja olla poimimatta vain kivoja töitä vaan myös sellaisia jotka ovat myös lähtöhinnallisesti hinnoiteltu kiinnostavaksi. Myös ulkomaisissa töissä on hyviä teoksia joukossa. Kaluste puoli ei niinkään säväyttänyt tälläkertaa.

Tässä omat poiminnat:

Taideblogi Helsinki (c) Hjalmar Munsterhjelm, Marcus Collin, Erik Juselius

Hjalmar Munsterhjelmiä ei ole blogissani juuri mainittu. Hinnat ovat olleet suhteellisesti aika korkealla eikä omasta mielestä nousunäkymiä ole enää ollut ja niinhän se on ollutkin tähän asti. Nyt hinnat ovat tulleet aikalailla alaspäin, mutta teokset itsessään pääsääntöisesti ovat aika samanlaisia aiheiltaan ja harva Munsterhjelm on ikinä puhutellut senvertaa että olisi tänne päätynyt. Tässä tulee kuitenkin oikein mukava poikkeus sääntöön. Keskieurooppalaisten kesälaidun aiheiden sijaan saadaankin nyt ihan oikeaa kotimaista Lappimaisemaa ja nimenomaan talvella. En muista itse nähneeni ennen ja erottuu mukavasti edukseen Munsterhjelm "massasta".


Marcus Collinin töiden hinnat ovat kokeneet inflaation viimevuosina mutta asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen. Collinin töiden hinnoissa nimenomaan korostuu työn tason ja merkittävyyden ero. Nyt tarjolla olevaa vastaava, mutta aavistuksen pienempänä ja perinteinen synkkä Helsinki aihe olisi päätynyt kuukausihuutokaupassa ehkä 200-400euroon? Nyt kun työ on valoisa, Pariisista ja poikkeuksellisen tasokas Collinin työksi niin heti on hintakin 10 kertainen perinteiseen työhön verrattuna. Tosin juuri tällaiset työt kestävät ne taiteen nousu ja lasku suhdanteet. Se keskitasoinen parinsadan perustaulu ei.


Erik Juselius on tunnettu ahvenanmaa maalarina. Lähes poikkeuksetta Juseliukset työt ovat saaristoa, venevajaa rantakallioita ja koivuja. Juuri tämän takia tämä nimenomainen työ on myös päätynyt Hagelstamin T133 huutokaupan taustakuvaksi. Kiistämättä tasokkain, ja hienoin Juselius johon olen ikinä törmännyt. Hauska nähdä miten herra maalaa kaupunkinäkymää ja talvea kun on totuttu kesään ja mereen.

Taideblogi Helsinki (c) Jenny Nyström, Helene Schjerfbeck, Pekka Halonen

Jenny Nyström on Ruotsin vastine Martta Wendelinille. Arvostettu naiskuvittaja jolla usein aiheina lapset, kansallispuvut jne. Pikkutarkkaa sarjakuvamaista tyyliä. Nyström on Ruotsin taidemaailmassa viimevuosina pitänyt hintansa todella hyvin. Ruotsissa ongelma on aivan kyltymätön tarjonta taiteesta. Ostajia on äärimmäisen vähän, suhteessa tarjolla olevaan määrään. Huomattavasti suurempi kontrasti kuin suomessa. Tämä on aiheuttanut sen että ihan hyvääkin taidetta saat kympillä kahdella niin paljon kuin kotiin jaksaa kantaa. Tässä markkinatilanteessa nimenomaan punnitaan kenen taiteilijan nimi kestää aikaa ja kenen ei. Sanoisin että Nyström on ollut yksi Top10 nimi jonka työt ovat jopa nouseet viimevuosina. Tähän peilattuna nyt asetetut parin tuhannen lähtöhinnat suhteutettuna töiden tasoon ovat mielestäni todella maltillisia ja molemmat työt ehdottomasti ostamisen arvoisia tähän rahaan.


Helene Schjerfbeckin varhaiskauden teos on asetettu todella maltilliselle lähtöhinnalle eikä hintavarauksen saavuttaminen ole ongelma. Kysymys on paljonko vasarahinta nousee lähtöhinnan yläpuolelle. Teokselle meriitin antaa myös sen kuvallinen luettelointi Ateneumin Helene näyttelyssä. Hyvä ostos jos jää lähellä lähtöhintaa ja voi olla tiedossa nopeakin nousu jos realisoida haluaa.


Pekka Halosen perinteinen kevätmaisema jolle meriitin myös antaa kuvallinen luettelointi Aune Lindströmin Halosen kirjasta vuodelta 1957, sekä Keravan taidemuseon näyttelymerkintä. Ehkäpä 17.000euroa on "täysi raha" tästä työstä, mutta hyvällä tuurilla voisi lykästää jos hintavaraus olisi jossain 10.000euron tietämillä eikä kilpailua sattuisi löytymään.

torstai 29. lokakuuta 2020

Helander H72 huutokauppa tarjoaa paljon kotimaista taidetta

Helanderin H72 huutokaupassa on huudettavana laajemmin kotimaista modernia taidetta. Onko sitten kyse kuolinpesästä vai keräilijän varastojen siivouksesta on toinen asia. Teoksia löytyy 50 luvun modernismista ihan nykytaiteeseen asti.

Joukossa on todella paljon nimiä jotka eivät ikinä "lähteneet lentoon" ja saaneet kaipaamansa arvostusta mutta tarkkasilmäineen löytää joukosta myös hankintakohteita. Toki monet kivatkin teokset tulevat jäämään ihan sataseen tai kahteen koska taiteilija ei ole noussut kerätyksi mutta nyt onkin sitten oiva tilaisuus hankkia edullisesti modernia ja nykytaidetta seinille Ikean sieluttoman kiinalaisen sarjatuotanto suhrauksen sijaan.

Tarjolla on toki paljon myös taidelasia, valaisimia ja keramiikkaa mutta omat löydöt keskittyvät tälläkertaa kuvataiteeseen.

Itse kiinnittäisin seuraaviin teoksiin huomioni. Nämä taiteilijat ovat itsessään tunnustettuja ja tunnettuja. Osa odottaa vielä suurta boostia hintojen kanssa mutta kuitenkin ovat kaikki senverran turvallisia nimiä että mikäli jäävät alle nykyisten markkinahintojen saa niistä kuitenkin aina omansa pois.

Taideblogi Helsinki (c) Yngve Bäck, Inari Krohn, Erkki Hienonen

Tänävuonna edesmennyt Erkki Hienonen on taidekentässä hieman varjoon jäänyt alkuajan modernisti. Helsinkiläinen Galleria 68 järjesti viimevuonna näyttelyn hänestä, ja muistaakseni on tehnyt niin myös aiemmin. Mielenkiintoinen taiteilija ja voi olla että hänen kohdallaan ei vielä olla viimeistä sanaa sanottu. Hienosta kannattaa pitää silmällä.

 

Yngve Bäck on koloristi vailla vertaansa. Taidekauppiaiden kanssa aina jutellessani kyselen menekistä ja taiteilijoista. Tuntuu aina että paremmat Bäckin teokset viedään heti käsistä. Itseasiassa niistä maksetaan tällä hetkellä huomattavasti suurempia hintoja kuin mitä huutokauppojen tarjonta antaa ymmärtää. Muistan kun viimevuonna Taidekauppa P.Grahnin osastolla taisi olla 6 erilaista hyvää Bäckin työtä ja 5 niistä oli jo myyty messujen ensimmäisenä päivänä. Kaikkien hinnat olivat kyllä tuhansissa. Tämä nyt Helanderilla tarjolla oleva työ on todella kivoilla väreillä ja ehdottomasti ostamisen arvoinen.


Inari Krohnin kiva öljyvärityö. Koko on hyvä värienkäyttö kivaa. Vastaavat työt ovat olleet jossain 800-1100€ hintahaarukassa huutokaupoissa.


Taideblogi Helsinki (c) Paul Osipow, Kain Tapper

Paul Osipow on lähes pomminvarma nousija suomen taidekentässä. Herra maalaa edelleen aktiivisesti Helsingistä käsin. Hänen abstraktit työt ovat hyviä ja niiden hinnat ovatkin jo olleet useamman vuoden noususuhdanteessa. Myös Osipowin grafiikka on ruvenntu nousemaan huutokaupoissa. Tälle akryyliteokselle vahva ostosuositus. Mielestäni muutaman tuhanen arvioinen työ.


Kain Tapper on aika oman tiensä kulkija suomen taidekentässä. Häntä ei oikein voi sekoittaa muihin ihan jo senkin takia että harva käyttää puuta materiaalina. Vastavat työt ovat olleet siellä 1500-2500euron hintaluokassa joten suosittelen silmällä pitämistä. Nyt on mahdollisuus saada oma Tapper seinää koristamaan ja sopivalla hinnalla, kuinkas muuten.







lauantai 22. elokuuta 2020

Helanderin elokuun huutokauppa on täynnä moderneja helmiä

 Blogin kirjoittaminen on ollut tauolla nyt hetken johtuen monestakin asiasta. Tietysti kesäisin huutokauppoja on aina vähemmän lomien johdosta, mutta myös markkinoilla ollut tarjonta on ollut yksinkertaisesti huonoa. Perustavaraa ilman suurempia intohimoja tai erityismaininoja.

Nyt kuitenkin Helander aloittaa koronavuoden loppurutistuksen todella laadukkaalla syyshuutokaupalla.
Moneen mielenkiintoiseen esineeseen on merkitty provenienssiksi "Kanavaranta 1" joka viimetarkistuksella on Stora Enson pääkonttori.

Löytyy tasokasta modernia sekä nyky -taidetta, kotimaisia valaisimia ja huonekaluja.
Myös hyvää taidelasia ja veistostaidetta löytyy listoilta. Varmasti jokaiselle jotain huudettavaa.

Taideblogi Helsinki (c) Marika Mäkelä, Marianna Uutinen, Sam Vanni


6. Marika Mäkelän töistä voidaan usein olla montaa mieltä ja usein ne ovatkin haastavia tulkittavia, mutta tämän värimaailma on kyllä mukavan raikas. Mäkelä on yksi kovimpia nykynimiä ja teos oikean hintaisena varmasti hyvä ostos.

19. Sam Vannin oikein kiva öljyväri. Tunnistettavuutta löytyy ja ainakin itseäni työ puhuttelee. Jotta työ olisi oikean hintainen ja tulevaisuuden nousuvaralla höystettynä huutaisin itse sitä johonkin 3500e haminoihin.

263. Marianna Uutinen on kova nimi. Ehkei ihan Marika Mäkelän liigassa vielä mutta sinne kuitenkin matkalla.
Taiteenkeräilijä ystäväni mukaan Mariannan työt ovat "prinsessa oksennuksia". Sympaattinen ja osuva nimi kyllä. Vielä provenienssin kanssa hyvä ostos kun teoksen tyyli edustaa sitä perinteistä tunnistettavaa Uutista.

Taideblogi Helsinki (c) Max Salmi, Alvar Aalto, Idman, Orno, Lisa Johansson-Pape


523. Max Salmelta tarjolla on muutamakin työ. Ehkä tämä jälkimmäinen on ensimmäistä tasokkaampi. Kannattaa seurata jos jäisi edulliseksi tässä taulujen runsaudessa.

67. Aallon kattovalaisimia on useita mutta nämä vanhimmat Idman leiman omaavat ovat keräily aspektista ne kiinnostavimmat. Uudemmat on Cariitti Oy tehnyt lisenssillä eikä niiden haluttavuus ole Idmanin valmistamien tasolla.

176. Lisa Johansson-Papen (Orno) Senaattori pöytävalaisin on ehdoton klassikko jonka arvoa tai haluttavuutta ei laske edes uustuotantoon ottaminen. Tämän yksilön nahkakin on kunnossa. Pientä patinaa pitääkin olla kuten tässä.

perjantai 15. toukokuuta 2020

Helanderin H52 tarjoaa taidetta ja Aaltoa

Helander tarjoaa nyt toukokuun lopun huutokaupassa todella kattavan annoksen valaisimia sekä kotimaista modernia taidetta.
Alvar Aallon valaisimia sekä huonekaluja on suurempikin määrä. Aallon valaisimet poislukien mehiläispesät ovat uudempaa tuotantoa joten arkivalaisimiksi ovat mitä mainioimpia kun hinta pysynee aisoissa. Huonekaluja on taas uudempia sekä vanhempia kuten myös kunnostusta vaativia sekä suoraan käyttöön meneviä. 

Taiteesta taas löytyy perinteistä vanhempaa, ja pääasiassa edullista taidetta mutta modernilla puolella onkin sitten eritasoisia teoksia.
Kaikki työt eivät ehkä ihan sitä kunkin taiteilijan parasta antia ole, mutta toisaalta kuka se on kuka määrittelee mikä miellyttää kenenkin silmää.
Jos joku nykytaiteilijoiden töistä miellyttää omaa silmää, ja paikka löytyisi seinältä niin suosittelen pitämään hintakehitystä silmällä. Helanderilta on tehnyt ennenkin löytöjä näillä osa-alueilla.


17. Aallon tarjolla olevista valaisimista vain nämä kaksi mehiläispesää on vanhimmalla Valaistustyö leimalla jolloin myös keräilyarvo ja arvonnousu on otettava huomioon. Mikäpä sen legendaarisempi Aallon valaisin kuin mehiläispesä.

98. KT-Valaistus ei valmistajana ole jäänyt historian kirjoihin mutta tämä nimenomainen pöytävalaisin on varmasti yrityksen tunnetuin tuote. Tätä näkyy ajoittain netin palstoilla kaupan ja ostajakandidaatteja tuntuu aina ilmestyvän useita. Ei tällä eläkepäiviä turvailla, mutta aina tästä sen satasen-kaksi saa myydessä ja onhan kyseessä toki näyttävä valaisin.

238. Eero Aarnion Pallotuoli on varmasti yksi tunnetuimmista suomalaisen huonekalumuotoilun tuotoksista. Kaiken lisäksi sen on todella hauska ja mukava istua sekä sen akustiikka on aivan omanlaisensa. Mikäli tuolista tulee ihmisten kanssa puhe tuntuu, että lähes kaikki ottaisivat tällaisen olohuoneeseen jos tilaa riittäisi ja hinta ei olisi este.
Tässä yksilössä on jotain nirhaumia ja halkeamia, mutta käyttöön tämä varmasti olisikin menossa.


265. Marika Mäkelän 2-osainen "Siren" teos on massiivisen 3metriä leveä mutta jos vain jonkinlaiset säilytystilat löytyisivät teokselle uskon että pidemmällä tähtäimellä Mäkelän hinnat joidenkin muiden hieman iäkkäämpien nykytaiteilijoiden ohella nousevat pidemmässä perspektiivissä.
Tässä työssä koko on ainakin yksi paljon huutajia karsiva seikka, joten uskon että tämä voi jäädä todella edulliseksi.

267. Leena Luostarista ei nyt voi enää laskea nykytaiteilijoihin, mutta kyseinen työ on todella kiva ja omaa ehkäpä parhaita nousupotentiaaleja tämän huutokaupan tarjonnasta. Juuri oikean kokoinen, kevyet värisävyt ja Luostariselle ominainen leijona pitävät työn hyvässä nosteessa.

279. Otan viimeiseksi kohteeksi silti vanhan teoksen vaikka moderniltakin saralta olisi löytynyt paljon kirjoitettavaa.
Tämä Alwar Cavenin teos on isohko ja tapahtumarikas. Ne ovat usein hyvän ja arvokkaamman vanhemman aikakauden teoksen edellytyksiä.
Uskoisin että tarpeeksi historiankirjoja tutkiessa tämä taulu löytynee kirjoista ja kansista. Leveys on kuitenkin yli metrin luokkaa. Ehdottomasti Cawenin hyvään tuotantoon kuuluva työ taiteilijan elämän loppuvaiheilta.

perjantai 6. maaliskuuta 2020

Taidemaalariliiton teosvälitys & Ornamon teosmyynti 2020 @ Kaapelitehdas once again!

On vuoden taidekentän kohokohta kun kaapelitehdas täyttyy taas Taidemaalariliiton ja Ornamon jäsenien teoksista.
Ja mikä parasta kaikki on kaupan kunhan vain likviditeettiä riittää, ja silmää miellyttää.

Molemmat tahot ovat parantaneet juoksuaan vuosi toisensa perään.
Suurin tekijä on varmasti ollut se että tapahtuma on saanut joka vuosi suurempaa ja suurempaa mediahuomiota.
Viimevuonna oli jo juttua Ylen Aamu TV:ssä sekä seitsemän uutisissa. Myös lehdistö on kirjoittanut paljon artikkelejä ja palstatilaa on tullut myös suurhelsingin alueen lehdistä. Ei pelkästää Hesarissa ja alueen paikallisehdissä. Ja hyvähän se on että taide käy kaupaksi.

Joukossa oli omaperäisiä toteutuksia sekä materiaalien käyttöjä ja osa näistä kunkin taiteilijan "kädenjäljistä" on jäänyt mieleen juuri tämän takia. Ja tätähän hyvältä taiteilijalta myös vaaditaan. Tunnistettavuutta ja omaperäisyyttä.

Behold my readers !!

Seuraavat 23 muista erottuvaa taiteilijaa ovat löytäneet tiensä Taideblogi Helsingin vuoden TOP Spot listoille tänä herran vuonna 2020. Keep up!


Taidemaalariliiton teosvälitys


Jenni Yppärilä, Trur, 2019

JennyYppärilän teokset ihastuttivat jo viimevuonna. Niissä on paljon tutkittavaa ja ihmeteltävää.
Esim tämä työ on mennyt vielä hieman enemmän urbaanimpaan suuntaan ylikasvaneine kasveineen ja rikottuine ovineen.

J-P Köykkä, Design-astia III, 2019

J-P Köykän teokset ovat vielä suhteessa aika edullisia. Näyttelyitä on ruvennut kertymään ja uskon että herra saa laittaa teoksille pikkuhiljaa lisää hintaa. Itse olen ensimmäisen Köykän näyttelyn käynyt katsomassa 3H+K Galleriassa Porissa 2018 (blogipostaus tästä löytyy  historiasta)

Tamara Piilola, Kosteikko, 2019
Teos oli todella kookas (230x130cm) ja näyttävä. Värien käyttö ja paksut värikerrokset toivat työhön ulottuvuutta. Toki oli hintakin kokoon vuoksi suhteellisen korkea.

Harry Salmi, XO, VSOP
Harry Salmi on itselle täysin uusi tuttavuus. Kuva ei tee tässä tapauksessa oikeutta töille joiden "katumaisuus" korostui enemmän paikanpäällä. Pienellä googlettelulla löytyi vieläkin näyttävämpiä ja "raaempia" töitä kun nyt esille tuodut. Herran nimi kannattaa painaa mieleen ja seurata mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
 
Jussi Meuronen, The Ocean Spreads Beneath The Skin, 2019
 Jussi Meurosen työt ovat aiemminkin pistäneet silmään ja muistaakseni parivuotta takaperin poimin hänen työnsä teosvälityksen postaukseen. Sääli että töiden ulottuvuus ja värimaailma ei välity netin kautta edes heikosti. Kivoja töitä omaperäisine aiheineen.

Hannu Korpinen, Silmäni ovat nähneet sinut
Voisin melkein sanoa että tämä teos oli tämänvuoden näyttelyn pysäyttävin päättymättömillä seinillä täynnä taidetta. Aiheita, kohteita ja tapahtumia on enemmän kuin tarpeeksi ja väriä riittää. Tosin näin kookas ja värikylläs työ vaatii paljon tilaa ympärilleen.


Topi Ruotsalainen, Pelättimet, 2019
Hauska teos josta melankolisuus välittyy katsojaan suoraan. Teoksen nimi on hauska ja kuvaa loistavasti siitä tulevaa ja näkyvää fiilistä.

Milla Kuisma, Muuttuva asetelma, 2020
Milla Kuisma on poimittu tänne aiemminkin ja ihan syystä. Kuisman hinnat eivät ole nousseet pariin vuoteen joten odottaisin että kohta näitä "kahden tonnin" töitä ei enää ole kun indeksikorotus vaatii osansa. Tämä olisi sellainen hevonen johon panostaisin jos long term arvonsäilymistä pitäisi arvailla.

Kaarlo Stauffer , Kiss, 2019
 Kaarlo Staufferin töissä on aina oma outo fiiliksensä. Vähän sekoilua, ja vähän shokeerausta. Koomisia henkilöitä ja tilanteita. Hänellä on oma juttunsa ja varmasti erottuu massasta.
 
Tuomas Korkalo, Composition 260419
Tuomas Korkalon työt ovat varsinkin modernia taidetta arvostavalle silmää miellyttäviä. Hieman konstruktiivisuutta, vaikutteena avantgargea, ripaus konkretismia...
Tänä innovatiivisuuden, ja maaliroiskeiden aikakautena erottuu massasta modernilla konservatiivisuudellaan.


Jukka Hakanen, Asetelma 2
Jukka Hakasen työt ovat edelleen todella omaperäisiä ja pysäyttäviä. Työt ovat lähes varmoja keskustelun herättäjiä omalla seinällä. Aiheet ovat "urban street art" tyylisiä. Sivuavat graffitti taidetta mutteivät kuitenkaan ole sitä. Hakasen töiden hinnat nousevat ja oston aika on nyt.

Sophie Schubakoff, Relevant II
Sophie Schubakoffin teokset olivat kaikki samanhenkisiä kun nyt poimittu Relevant II. Kuten muutaman muunkin teoksen kohdalla työn ulottuvuus ei välity kuvien, ja netin kautta vaan ne pitää nähdä ja kokea itse. Hauskoja teemoja ja ulottuvuuksilla sekä väreillä leikittelyä.

Tiina Suikkanen, Taakse jäänyttä
Tiina Suikkasen, Taaksen jäänyttä oli myös valittu Teosvälityksen kutsukorttiin yhtenä kuvana. Rauhallinen kiva työ syvemmälläkin merkityksellä löytää ihan varmasti uuden korin tässä näyttelyssä. 

Tuija Markonsalo, Räjähdys
Markonsalo yhdistää teoksissaan hienosti keramiikkaa, värejä, paperia, tekstiilejä, pahvia ja aikalailla kaikkea mahdollista mistä voi taidetta tehdä. Ehkä juuri tämä tuo mukavaa vaihdelua eri töiden välille. Eri värimaailmoista ja aiheista voi valita mieleisensä.

Sirpa Särkijärvi, Transcription 51 (Of the Stimuli)
Sirpa Särkijärven töissä oli jotain pelottavaa ja karua. Syvyyttä teokseen toi paksu ja runsas värin käyttö joka erottuu hyvin myös kuvasta. Omaperäistä taidetta kuitenkin ja erottuu hyvin massasta. Teokset jättävät miettimään aihetta ja asetelmaa ja syitä siihen. Pelottaa, ketuttaa, väsyttää ?

Marko Saarelainen, Acton, Be Chrool to Your Scuel pt.2
Marko Saarelainen tai tunnettummin Acton on vanhan koulukunnan nimi katutaiteessa jo 90-luvun alkupuolelta. Mies on ollut viitoittamassa suomen graffitti kulttuurin suuntia jo 30 vuotta. Jos haluaa tuoda nimekkään katutaiteen kotiin niin mikä sen parempi kuin ostaa Actonin teos varsinkin kun näiden hinnat ovat todella edullisia vielä.
 
Jesse Avdeikov , Three Apostoles of Piritori
Jesse Adveikov tuli taas poimituksi teosvälityksen postaukseen, ja ihan aiheesta. Piritorin apostolit sörkän metriksellä. Puukehyksinen fresko on ympäröity kaljapullon korkeilla. Nokkelaa, fiksua ja kantakaupunkilaisia puhuttelevaa. Hyvä Jesse!

Elina Liikanen, Laulu Helsingille II
 Liikasen työ oli hyvä. Siis todella hyvä. Sen puukehykset, aihe, värien käyttö ja maalaustyyli ovat sekoitus vanhan koulukunnan Sigrid Schaumania ja Per Steniusta. Värien raikkaus ja syvyys ei ilmene kuvasta. Ihmettelen jos tätä ei myydä teosvälityksessä. 1500€ hinta oli oikein kohtuullinen metrin kokoiselle työlle.





Ornamon Teosmyynti

Kristian Venäläinen, Pääläripää
Venäläisen ämpäripäiset hahmot olivat hauskoja ja ihan maltillisesti hinnoiteltuja (690€ kpl).
Neljä miestä oli kaupan ja kaikki eri asennoissa. Toisiinsa yhistettynä näistä saa hyvän sommitelman yhdistettynä.

Katariina Guthwert, Juan Diego, 2019
Katariina Guthwertin neljä eillä ollutta reliefiä olivat vahvasti etelä-amerikka aiheisia. Omat mielleyhtymät olivat Dia de Muertos (kuolleiden päivä) tai siellä yleiset pienet pyhimysalttarit. Töitä on aika vaikea kuvailla mitenkään. Niistä vain välittyy täysin oma tunnelmansa, ja ne pitäisi vain kokea näkemisen sijaan.
 
Jakke Haapanen, Aamu Laitilassa
Jakke Haapasen työt ovat hymyilyttäneet aiemminkin ja jos niitä on parikertaa nähnyt niin hänen teokset tunnistaa aina. Tässäkin oli valaistuna toimiva kello teoksen sisällä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla siis!! Kuinka kätevää.

Jenni Sorsa, Supernova
Jenni Sorsan Supernova lasityöt olivat ehkä Ornamon parasta antia. Huolella tehdyt, ja hienoilla värileikittelyillä varustetut työt voi pitää pöydällä tai vastaavasti ripustaa takapuolella olevasta rautalenkistä seinälle. Pienemmät olivat 650€ ja suuremmat 2200€. Sorsan teoksiin kannattaa tutustua laajemminkin. Hienoa ja huolellisesti tehtyjä töitä.

Tatu Vuorio, How deep we go
Viimeisimpänä tämänvuotisena poimintana muttei todellakaan vähäisimpänä on Tatu Vuorio. Pienet miehet puhuttavat taas. Tatu on vain parantanut juoksuaan vuosien mittaan, ja uhkaa jättää pysyvän jäljen suomalaiseen taidekenttään. Vuorion töillä olisi varmasti kysyntää ulkomaillakin. Tätä me toki hänelle toivomme niin saisimme nollan vielä töiden hintojen perään.


PS.
Huomasin oikolukiessani tekstiä, että kirjoitin monen työn kohdalle "erottuu massasta". Tänäpäivänä kun kaikki saavat taiteilla rauhassa mitä haluavat niin monen kohdalla työt ovat toisintoja muiden töistä. Valkoisia värejä sotkettu miten sattuu eikä teoksilla ole sanomaa eikä ideaa. Kunhan on taiteiltu. Toki jokainen saa ilmaista itseään aivan parhaaksi katsomallaan tavalla mutta toimeentuloa ei sen varaan kannata laskea. Olen muutaman kerran saanut yhteydenottoja aloittelevilta taiteilijoilta jotka ovat kyselleet mitä aihetta ja tyyliä hänen kannattaisi maalata!?!?.  Kyllä minä koen olevani ihan väärä ihminen kertomaan taiteilijalle mitä hän maalaa. Hän maalaa sitä omaa elämäänsä, kokemaansa, tarinaansa ja juttuansa. Jos sitä juttua ei ole olemassa ja motiivi on vain töhriä värejä paperille ilman kutsumusta kannattanee miettiä uravalintaa uusiksi.

Muistakaa tykätä Facebook sivustani ja seurata blogia!